Keskustanuoret turkiskielteisinä – työperäistä maahanmuuttoa halutaan helpottaa, hoitajien asemaa parantaa ja huoltosuhde korjata
Keskustanuorten Riihimäen liittokokouksen yleiskeskustelun odotetuimpia puheenaiheita olivat päihteet ja turkistuotanto.
Huumausainepolitiikka jäi lauantain keskusteluissa kuitenkin vähemmälle huomiolle. Hämeen piiriä edustava Santeri Ala-Röyskö puolusti kannabiksen laillistamista.
– Laillistamisen tavoite on vähentää huumeongelmia. Huumeet pimeiltä markkinoilta ovat riski, kun taas sääntelyn piirissä on mahdollisuus verottaa ja varoja voi käyttää huumeongelmien hoitoon. Kyse ei ole huumemyönteisyydestä vaan tutkittuun tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja inhimillisyydestä.
Turkistarhauksesta käytettiin useampi puheenvuoro. Alan puolustajia oli vähemmän kuin vastustajia.
– Tarhaajat ovat tehneet jo monessa polvessa, ja haluavat toimia vastuullisesti. On oikein sanoa jokaisen tuotannon alalla, että suomalainen on vastuullista. Suomalainen tuottaja on sitoutunut toteuttamaan eläinten hyvinvointia. Jäljitettävyys takaa alkuperän luotettavuuden ja paineen luoda kestävämpiä tuotantotapoja, Susanna Laitila Etelä-Pohjanmaalta puolusti.
– Nuorkeskustan periaate on, ettei toisille sanella, miten tämän tulee elää. Jos haluamme kieltää turkistuotannon, sanelemme silloin kolmannen polven turkistarhurille, kuinka hänen tulee elää, Laitila päätti.
Elli Tuominen Lapista korosti, että keskusta on ylisukupolvinen, samoin kuin eettinen ja vastuullinen.
– Kehoitan pohtimaan, kuinka tarpeellisia turkikset aidosti enää ovat. Niiden tuotanto vastaa haluihin, ei tarpeisiin. Turkikset ovat korvattavissa helposti muilla materiaaleilla. Hillitty alasajo ja uudelleentyöllistämiseen keskittyminen ovat oikea ratkaisu.
Puhuttajina olivat myös talous- ja huoltosuhdekysymykset.
– Jotta voimme realistisesti ajatella elättävämme isovanhempamme, tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Ihmettelen väitteitä, miten se muka vie suomalaisten työpaikat. Se tuo kysyntää palvelualoille, tulee lisää työtä ja hyvinvointia, Lauri Salo Varsinais-Suomesta korosti.
– Silti hallitus on Marinin johdolla junttaamassa arvonnousuveroa läpi. Se heikentää merkittävästi yritysten ja osaajien saamista Suomeen, ja näitä Suomi kipeästi kaipaa. Toivon todella, että keskusta tämän estää, Salo painotti.
Laura Hahl Hämeen piiristä muistutti, että ulkomaalaiset sairaanhoitajat kohtaavat Suomessa hyväksikäyttöä.
– Saamme ulkomailta korkeasti koulutettua työvoimaa. Kuitenkin ulkomaalaisia sairaanhoitajia käytetään hyväksi. Heitä tuodaan järjestelmällisesti Aasiasta, eikä anneta työskennellä ammattinsa mukaisesti, vaan laitetaan hoiva-avustajiksi, joka ei ole edes virallinen nimike. He joustavat, antavat koko osaamisensa yhteiskuntamme käyttöön. Tälle on saatava loppu jokaisella alalla, jolla vastaavaa tapahtuu.
– Syntyvyyden raju lasku uhkaa rajoittaa tulevaisuuttamme. Lapsiperheitä on puolustettava suuremmalla voimalla, Heikki Kamula Pohjois-Pohjanmaalta tiivisti.
Samaa piiriä edustava Elias Tornberg vaati talouden tasapainottamista, kun edessä uhkaa kahdeksan miljardin vuosittainen velanotto.
– Talouden tasapainottaminen ei useinkaan ole helppoa ja mukavaa. Emme voi kuitenkaan jättää ylisuurta velkaa tuleville polville.
Huomenna sunnuntaina liittokokouksen edessä ovat päätösasiat ja henkilövalinnat. Vuosittain keskustanuorten liittohallituksesta vaihtuu puolet. Puheenjohtajistosta äänestetään parittomina vuosina, eli tänä vuonna tätä ei ole edessä. Tänä vuonna valitaan neljä varsinaista liittohallituksen jäsentä vuosille 2023 ja 2024, yksi varsinainen jäsen vuodelle 2023 sekä kaksi varajäsentä vuodelle 2023.
Ehdolla liittohallitukseen ovat Miina-Maija Simonen Pirkanmaalta, Juho Väisänen Pohjois-Karjalasta, Jonna Viljanen Satakunnasta, Laura Hahl Hämeestä, Elias Tornberg ja Ville Mykkänen Pohjois-Pohjanmaalta, Antti Paunonen Etelä-Savosta, Juuso Korhonen Kainuusta sekä Louna Yli-Hemminki Etelä-Pohjanmaalta.