Ainakaan kaikkia al-Holin naisia ei voitaisi syyttää Isisin riveihin matkustamisesta
Mitä al-Holin leirillä olevat naiset ovat Isisin alueella tehneet? Ovatko he syyllistyneet toimissaan rikoksiin ja miten tekoja Suomen oikeusjärjestelmässä arvioitaisiin?
Suojelupoliisi (supo) ei ole kommentoinut, mitä se tietää suomalaisnaisten toiminnasta alueella.
– Yleisesti ottaen naiset ovat osallistuneet Isilissä (Isis) pääosin erityyppiseen tukitoimintaan, esimerkiksi värväykseen, propagandan tuottamiseen, rahoitukseen ja muihin tukitehtäviin, sanoo STT:lle supon viestinnänasiantuntija Minna Passi.
Supon mukaan naisilla on myös ollut keskeinen rooli jesidivähemmistöön kuuluvien naisten ja lasten orjuuttamisessa.
Jihadismiin erikoistunut tutkija Juha Saarinen sanoo, että yleisesti naisten tehtävä Isisissä on ollut synnyttää lapsia sekä kasvattaa heistä jihadisteja ja seuraava taistelijoiden sukupolvi. Tämän lisäksi naiset ovat itse pyrkineet alueella erilaisiin tukitehtäviin, kuten supokin on todennut.
– Vuoden 2016 jälkeen, etenkin Mosulin menettämisen jälkeen, naiset ovat osallistuneet kasvavissa määrin aseelliseen toimintaan, Saarinen sanoo.
Suomalaisnaisten rooli heijastelee pääsääntöisesti kokonaiskuvaa Isisin naisten toiminnasta, Saarinen sanoo. Aseelliseen toimintaan osallistumisesta ei ole tietoa.
Supon mukaan Syyrian ja Irakin konfliktialueelle on matkustettu Suomesta pääsääntöisesti vuosina 2012–2016.
Helsingin Sanomien mukaan al-Holin leirillä on 11 suomalaisnaista, joista kymmenen on matkustanut alueelle viimeistään vuonna 2015. Yhden osalta tietoja ei ole.
HS:n tietojen perusteella ainakaan kymmentä naisista ei voitaisi Suomessa syyttää Isisin riveihin matkustamisesta. Laki terrorismirikoksen tekemistä varten matkustamisesta on tullut voimaan loppuvuodesta 2016.
Lapin yliopiston rikosoikeuden professorin Minna Kimpimäen mukaan ennen matkustuspykälän voimassaoloa tapahtuneesta matkustamisesta on nostettu syyte terrorismirikoksen valmisteluna. Syyte kuitenkin kaatui, Kimpimäki muistelee.
Terroristijärjestön konkreettiseen auttamiseen ja sen toiminnan hyödyttämiseen on olemassa useita rikosnimikkeitä.
Esimerkiksi terroristiryhmän toiminnan edistäminen ja terrorismin rahoittaminen rikoksina ovat tulleet voimaan jo vuonna 2003.
Edistämisrikos voisi naisten kohdalla tulla kyseeseen, jos he ovat hankkineet Isisille esimerkiksi ajoneuvoja, varustelleet ryhmiä tai hoitaneet ryhmän taloudellisia asioita, sanoo rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta.
Maksimirangaistus terroristiryhmän toiminnan edistämisestä on kahdeksan vuotta vankeutta.
Kimpimäki ja Nuotio muistuttavat, että terrorismirikosten kohdalla pitää pystyä näyttämään, että teon tarkoitus on ollut terroristinen.
– Yleinen hengaaminen alueella ei ole rikos, Nuotio sanoo.
Tutkija Saarisen mukaan Isisissä naisten julkilausuttu tehtävä on kasvattaa lapsista taistelijoita. Kimpimäki ei usko, että pelkkä lasten kasvattaminen väkivaltaiseen ideologiaan täyttäisi terrorismirikoksen tunnusmerkistön.
Lapsen lähettäminen koulutusleirille sen sijaan voisi hänen mukaansa tulla tuomittavaksi terrorismirikoksena tai ihmiskauppana.
Nuotio sanoo, että äitien kasvatusroolia on tuskin mietitty, kun lakeja on säädetty.
– Uskon, että sitä voitaisiin tarkastella, onko värväämistä, jos äiti lähtee suuntaamaan lasta ja monta vuotta kasvattaa terroristiksi.