Näkökulma: Poliitikkojen vatvominen al-Hol-asiassa näyttää ikävältä, kun kyseessä on lasten oikeus elämään

Syyriassa al-Holin leirillä asuvien suomalaislasten kohtalolla ei ole enää leikkimistä.

Reilut 30 suomalaislasta asuu terveyttä ja henkeä uhkaavissa oloissa teltoissa, jotka eivät suojaa talven kylmyydeltä. Valtaosa näistä lapsista on mediatietojen mukaan alle 6-vuotiaita. Suomalaisia naisia leirillä on 11.

Olot pakolaisleirillä ovat vaaralliset myös huonon turvallisuustilanteen ja puhtaan veden puutteen vuoksi. Oma kysymyksensä on se, mitä tuollaisissa oloissa eläminen tekee lasten psyykkiselle terveydelle. Lasten kotiuttaminen voisi olla myös ennaltaehkäisevää terrorismin torjuntaa.

Viime viikot Suomessa on vatvottu poliittista päätöstä sille, mitä Syyriaan Isisin riveihin vapaaehtoisesti lähteneille naisille ja heidän lapsilleen pitäisi tehdä.

Tämä näyttää olevan juuri poliitikkojen ongelma, koska oikeusoppineiden näkökulmasta tilanne on harvinaisen selvä. Sekä lapset että äidit tulisi hakea leiriltä Suomeen.

Konsuliavustamisesta ei saisi luopua rangaistuksena, vaan avustamisen perusteina ovat avun tarve ja joutuminen hädänalaiseen asemaan. Joukko oikeustieteilijöitä kirjoitti aiheesta jo kesällä Helsingin Sanomissa.

Poliitikkojen kipuilu aiheen kanssa ei kuitenkaan ole vain suomalainen ilmiö. Monet maat ovat pattitilanteessa, ja siksi heidän kansalaisensa ovat jääneet pakolaisleirille.

Lasten edun pitäisi oikeusvaltiossa mennä heidän äitiensä aihettaman turvallisuusuhan edelle, vaikka suojelupoliisin mukaan palaajat nostaisivat terrorismin uhkaa Suomessa.

Poliitikkojen kiertely aiheen ympärillä alkaa turhauttaa, kun kyseessä on lasten henki.

Lasten, jotka eivät itse ole voineet vaikuttaa siihen, että heidät on viety Suomesta Syyriaan. Suuri osa suomalaisäitien lapsista on syntynyt Isisin hirmuhallinnon alueella.

Poliitikkojen empatian puute näitä lapsia kohtaan ahdistaa monia.

Asiasta avautuu muun muassa keskustan puoluevaltuutettu, tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen erityisavustaja Silja Silvasti Twitterissä.

– Me puhumme puolueen aatteesta ihmisyysaatteena. Tästä näkökulmasta on todella vaikea seurata Al-Holista käytävää keskustelua. Se ei tunnu omalta, se ei tunnu minulle oikealta, Silvasti kirjoittaa. 

Lasten kohtalo on herkkä asia, ja se politiikkojen tulisi muistaa aina aiheesta puhuessa. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni myönsikin tehneensä virheen, kun hän kysyi kansalta Instagramissa, pitäisikö Syyriasta tuoda Suomeen vain lapset vai lapset ja äidit.

Keskustan kanta on ollut se, että vapaaehtoisesti Isisin riveihin lähteneitä naisia ei pidä auttaa. Tämä kanta sopii monien suomalaisten oikeustajuun.

Kulmuni haluaa oikeudellisen perustan sille, että lapset voidaan erottaa äideistään jo Syyrian maaperällä.

Ylen A-studiossa vieraillut valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ei pitänyt tätä todennäköisenä mahdollisuutena. Hänen mielestään lapsen etua ei voi selvittää leiriolosuhteissa, joten sekä äidit että lapset olisi tuotava ensin Suomeen.

Ojanen korosti, että Suomella on ylipäätään velvollisuus toimia lasten edun mukaisesti huolimatta siitä, onko asiasta poliittista päätöstä. Ojasen mukaan hallituksen kuitenkin kannattaa tämä päätös tehdä, koska asia on periaatteellisesti tärkeä ja sillä on kauaskantoiset seuraukset.

Torstaisen eduskunnan kyselytunnin perusteella hallituksen päätös voisikin vihdoin olla syntymässä. Painetta sille luo myös tiistaina edessä oleva välikysymyskeskustelu al-Hol-tilanteesta.

Ainakin pienten lasten pelastamisesta vallitsee jonkinlainen yhteisymmärrys poliitikkojen keskuudessa.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on väläyttänyt lasten kiireellisen huostaanoton mahdollisuutta. Hänen mukaansa Suomen lainsäädäntö mahdollistaa lapsen erottamisen huoltajastaan myös ulkomailla, jos lapsen terveys on vaarassa.

Asiassa on kuitenkin monta mutkaa. Leiriä vartioiva kurdihallinto ei ole toistaiseksi halunnut, että vain lapset haetaan kotimaihinsa.

Keskusta ei ole al-Holin leirillä olevien suomalaisten suhteen ratkaisevassa asemassa. Asia kuuluu ulkoministeri Pekka Haavistolle (vihr.), mutta kaikkien hallituspuolueiden yhteinen päätös aukaisisi poliittisen solmun, joka asian ympärille on pahemman kerran syntynyt.

Tilanne on ollut myös keskustalle vaikea.

Linjanvetoa ei ole helpottanut se, että yksittäiset keskustan kansanedustajat ovat jo ottaneet aiheeseen voimakkaasti kantaa.

Hallintovaliokunnan keskustalaiset linjasivat jo kesällä puolueessa vallinneen johtajuustyhjiön aikoihin, että äitejä ei pidä tuoda Suomeen, ja lastenkin kohdalla asiaa tulisi harkita erityisen tarkkaan.

Keskustan Mikko Kärnän mukaan tämä kanta on yhä voimassa. Pieniä lapsia voisi auttaa, mutta se ei välttämättä onnistu, koska heidän äitinsä tätä vastustavat. Samaa on sanonut viime päivinä myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen Mikko Savola.

Kärjistetysti kanta kuuluu, että äitien pelossa lapsetkin saisivat jäädä pakolaisleirille.

Puolueet ovat jakautuneet voimakkaasti al-Holin suomalaisten kohtalon suhteen, kuten Iltalehden kysely osoittaa.

Ääripäässä ovat perussuomalaiset, jotka auttaisivat vain orpolapsia. Vihreät, RKP ja vasemmistoliitto korostavat lasten edun ensisijaisuutta suhteessa äitien aiheuttamaan turvallisuusuhkaan.

Muiden puolueiden pyörittelevät vastaukset korostavat lasten auttamista, mutta eivät ratkaise nykyistä pattitilannetta.

Puolueiden kannattaa nyt ottaa ne oman aatteen syvimmät viestit tarkkaan tutkiskeluun.