Aikuisten deradikalisoinnissa "rikotaan kuplaa"
Aikuisten kohdalla deradikalisoiminen on toisenlaista kuin lapsilla, koska radikalisoituminen on yleensä seurausta aikuisen omista valinnoista.
Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriön poliisitoiminnan ohjausyksiköstä kertoo, että aikuisen tekemien ratkaisujen taustalla on niin yksilön oma kuin yhteiskunnallinen tilanne, ja joukossa on sekä niin kutsuttuja veto- että työntötekijöitä.
– Ideologialla on merkitystä radikalisoitumisessa, mutta on varsin erilaisia käsityksiä siitä, onko se vähäinen vai suurempi.
Al-Holin leirillä olevien naisten medioille antamien lausuntojen perusteella näyttää Mankkisen mukaan siltä, että naisia veti Isisin niin kutsuttuun kalifaattiin lupaus saada elää rauhassa muslimina.
Vastaavasti arjen kokemukset syrjinnästä ovat voineet toimia työntävinä tekijöinä.
Äärijärjestön propagandaa Mankkinen pitää taitavasti toteutettuna.
– Viesti oli, että tulkaa elämään kalifaattiin, koska täällä voitte elää muslimeina joutumatta uhkaaviin tilanteisiin.
Aikuisten osalta deradikalisaatio lähtee siitä, että elämään on saatava uudenlaista sisältöä ja sosiaalisia verkostoja radikalisoituneiden piirien ulkopuolelta.
Lisäksi deradikalisoitumisohjelmassa osallistuja saa riippumattoman mentorin, jonka kanssa keskustella vaihtoehtoisista tavoista elää mustavalkoisen ystäviksi ja vihollisiksi määrittelyn sijaan.
– Arkikielellä sanottuna rikotaan sitä kuplaa, jossa ihminen elää. Maailmaan tuodaan lisää värejä, Mankkinen kuvailee.
Mankkinen korostaa, että pakottamalla tai rahalla ei ole saatu muissa maissa aikaan hyviä tuloksia.
Koska radikalisoituminen tapahtuu ihmisen omassa päässä, myös deradikalisoitumisprosessi alkaa korvien välistä.