Asiantuntijat: al-Holin lapset eivät kaipaa videokameroita ja mikrofoneja vaan puhtautta, lämpöä ja vakautta

Lämmin ja turvallinen koti, puhtaat vaatteet, kunnon ruokaa, säännöllinen rytmi ja luotettavat, läsnäolevat aikuiset.

Näitä asioita Pohjois-Syyriassa al-Holin leirillä asuvat lapset tarvitsevat, eivät valtavaa mediahuomiota, arvioi neljä STT:n haastattelemaa asiantuntijaa.

– Viranomaisilla on paljon valmiuksia hoitaa asiaa, mutta mediahuomio haittaa prosessia. Huomio luo myös turvallisuusriskin sekä lapsille että heidän läheisilleen, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Ferdinand Garoff.

Samaa sanoo Pelastakaa Lapset ry:n kehittämispäällikkö Tove Lönnqvist.

Hän huomauttaa, että lastensuojelun piirissä on jo muitakin lapsia, jotka ovat eläneet kurjissa oloissa ja joilla on riski tulla erotetuksi vanhemmastaan, joten viranomaisen näkökulmasta tilanne on valitettavasti monilta osin tuttu.

– Kaikista suurin ero on tämä mediamyllytys. Jos lapset joutuvat kaiken keskelle, se ei ainakaan vähennä traumatisoitumista tai ulkopuolisuuden tunnetta.

Al-Holin leirillä on tiettävästi noin 30 suomalaislasta. Ulkoministeriö tiedotti torstaina, että kahden suomalaisen lapsen kotiuttamista valmistellaan.

Helsingin kaupungin lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski kertoo, että sosiaali- ja terveystoimi on jo keväästä asti varautunut leirillä olevien naisten ja lasten saapumiseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaupunki on varautunut järjestämään lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja koonnut viranomaisia yhteen, jotta palveluiden saatavuus voidaan varmistaa.

Nummikosken mukaan on erittäin tärkeää ottaa huomioon kunkin lapsen ja perheen yksilölliset tarpeet. Mediamylläkkä ei hänenkään mielestään tue kuntoutumista.

– Olisi hirveän tärkeää, että nämä lapset saisivat Suomeen tultuaan olla rauhassa ja löytää paikkansa suomalaisessa arjessa ilman sen suurempaa ulkopuolisten tai median huomiota.

Kun lasten perustarpeista on huolehdittu ja arki saatu vakautettua, asiantuntijoiden mukaan on aika huomioida kunkin lapsen erityistarpeet.

He painottavat, että lapset kokevat asioita eri tavalla, eikä vielä ole tiedossa, millaisia asioita lasten elämässä on tähän asti tapahtunut.

THL:n Garoff ja Pelastakaa Lasten Lönnqvist arvioivat, että tarvetta voi olla monenlaisille palveluille esimerkiksi traumaterapiasta ja tukipalveluista alkaen.

Yksi osa-alue on huolehtia, etteivät lapset radikalisoidu. Suomessa radikalisoitumisen estämiseksi tehtävää työtä koordinoi sisäministeriö.

Palvelua ei ole suunnattu vain Syyriasta tuleville vaan kaikille, ja siinä on ollut mukana esimerkiksi äärioikeistolaisia.

Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriön poliisitoiminnan ohjausyksiköstä sanoo, että prosessi on lasten kohdalla erilainen kuin aikuisilla.

Lapset eivät ole itse valinneet aatettaan vaan oppineet sen ympäristöstään, joten tarkoituksena on esittää lapsille myös muita vaihtoehtoja.

Mankkinen ja Lönnqvist painottavat, että lapset ovat aina lojaaleja vanhemmilleen.

Se, että lapsi todella kannattaisi jotakin ideologiaa ja toimisi sen mukaisesti, on kuitenkin asiantuntijoiden mielestä epätodennäköistä.

– On tärkeää, ettei mitätöidä sitä, mitä lapsi on siihen asti tuntenut ja kokenut, Mankkinen sanoo.