Äidinkielen opettajien puheenjohtaja ampuu alas uutisoinnin kielioppivirheiden katsomisesta läpi sormien yo-kokeessa – ”Väärinymmärrystä ja liian suoria johtopäätöksiä”

Ylioppilaskirjoitukset

Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja Sari Hyytiäinen pitää täydellisenä uutisankkana tulkintaa, jonka mukaan oikeinkirjoituksella ei olisi enää merkitystä arvioitaessa oppilaan tuottamaa tekstiä uusimuotoisessa lukutaidon ylioppilaskokeessa.

Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina, että oikeinkirjoitusvirheiden arviointi on jäämässä historiaan, suuri osa opettajakunnasta on järkyttyneitä oikeakielisyyden vähättelystä ja Ylioppilastutkintolautakin olisi luovuttamassa taistelun nuorten luku- ja kirjoitustaidon heikkenemistä vastaan.

– Kyse on pitkälti väärinymmärryksestä ja mediakin on vetänyt asiasta aivan liian suoria johtopäätöksiä.

– Olen tänään ollut jo Ylen Ajantasassa oikomassa vääriä tulkintoja ja lähettänyt Hesariin vastineen juttuun liittyen, Hyytiäinen muistuttaa keskiviikkkona iltapäivällä.

Oppilaiden taitoja mitataan jatkossa entistä laajemmin ja monipuolisemmilla tavoilla.

Sari Hyytiäinen

Sari Hyytiäinen myöntää, että ylioppilaskirjoitusten siirtyminen sähköiseen muotoon ensi syksynä aiheuttaa muutoksia myös äidinkielen kokeeseen.

Muutokset eivät ole silti sisällöltään niin dramaattisia kuin julkisuuteen on esitetty.

– Kyse on siitä, että oppilaiden taitoja mitataan jatkossa entistä laajemmin ja monipuolisemmilla tavoilla, Hyytiäinen  kiteyttää.

Nykymuotoinen essee muuttuu nimeltään kirjoitustaidon kokeeksi. Annettua aineistoa on entistä enemmän, mikä vastaa nykyajan vaatimuksia.

Lukutaidon kokeessa puolestaan mitataan Sari Hyytiäisen mukaan erilaisten asiakokonaisuuksien ymmärtämistä.

– Kun tähän asti on luettu lähinnä tekstejä, jatkossa aineistot voivat olla myös ääntä, liikkuvaa kuvaa ja muuta ajankohtaista mediamateriaalia, hän huomauttaa.

Oppilaat vastaavat myös lukutaidon kokeessa kirjallisesti. Ymmärtämistä ei kuitenkaan mitata pelkästään käytetyn kielen kautta vaan myös esimerkiksi esitystapa ratkaisee.

– Siitä olen kuitenkin vakuuttunut, että myös oikeakielisyydellä on arvioinnissa merkitystä. Kyse on siis enemmänkin painotuksista. Juuri tämä kohta taitaa olla monien väärinkäsitysten taustalla, Hyytiäinen aprikoi.

Kouvolassa äidinkielen opettajana toimiva Sari Hyytiäinen korostaa, että puhutaan vasta esitysluonnoksesta.

Lopulliset arvostelukriteerit selviävät vasta sen jälkeen kun Ylioppilastutkintolautakunta on ne vahvistanut joulukuun puolivälissä.

Opettajien epäluulo uudistusta kohtaan kuulostaa hänen mielestään jopa hieman yllättävältä.

– Siinä mielessä on hyvä, että tätäkin keskustelua ylipäätään käydään. Koko uudistus on lähtenyt liikkeelle Ylioppilastutkintolautakunnan sekä Äidinkielenopettajain liiton ja vastaavan ruotsinkielisen SMLF:n opettajille tekemän kyselyn pohjalta kokeen kehittämiseksi.

– Sähköinen koe on kieltämättä iso uudistus ja vaikuttaa paljon myös opetuksen sisältöön, ÄOL:n puheenjohtaja myöntää.

– Onneksi kouluilla on vielä aikaa valmistautua ja tiedän, että uuden tyyppisiin kokeisiin on kyllä varauduttu jo pitemmän aikaa.