"Ääriliikkeet voidaan yhdistyslain nojalla lakkauttaa"

Ääriliikkeet ja avoimen rasistiset järjestöt voidaan yhdistyslain nojalla lakkauttaa riippumatta siitä, onko kyseessä rekisteröity vai rekisteröimätön yhdistys, oikeusministeri Jari Lindström (ps.) sanoo.

– Lakkautetun yhdistyksen toiminnan jatkaminen on rangaistavaa, hän lisää.

Hallitus pohti maanantaina keinoja, joilla väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan voidaan puuttua. Hallituksen mukaan jo nykyinen lainsäädäntö antaa siihen hyvät mahdollisuudet, mutta lakien toimeenpanossa on kehitettävää.

– Nykyisen yhdistyslain puitteissa yhdistys voidaan lakkauttaa, jos sen toiminta olennaisesti lakien tai hyvien tapojen vastaista. Laki meillä on, mutta sen säädöksiä ei sovelleta käytännössä, sisäministeri Paula Risikko (kok.) toteaa.

Laki meillä on, mutta sen säädöksiä ei sovelleta käytännössä.

Sisäministeri Paula Risikko

Lindström muistuttaa, että myös rikoslaissa on säännökset toimintaan puuttumiseen.

Rasistiset ryhmät rinnastetaan muihin järjestäytyneisiin rikollisryhmiin.

– Olennaista on myös se, että yhteiskunnallinen ilmapiiri ei tarjoa kasvualustaa ääriliikkeille.

– Perustuslaissa on turvattu sananvapaus, mutta rasistiset ilmaisut eivät ansaitse sananvapauden suojaa, Lindström sanoo.

Risikon mukaan vihamotiiveja ei tällä hetkellä välttämättä käydä läpi rikostutkimuksissa eikä kirjata rikospöytäkirjoihin riittävällä tavalla.

Väkivaltaisten ääriliikkeiden tunnuksiin puuttuminen on yhä ongelmallista, koska järjestyslaissa ei ole siihen suoraan sovellettavaa säännöstä.

Risikon mukaan sisäministeriö selvittää, voisiko tunnusten kantaminen yleisellä paikalla ja yleisissä kokouksissa kieltää laissa.

Nykyisessä kokoontumislaissa ennakkoilmoituksen tekemiseen on annettu kuuden tunnin aikaraja ennen yleisen kokouksen alkua. Risikko sanoo, että se on joissakin tilanteissa liian lyhyt.

– Oikeusministeriö arvioi sen pidentämistä.

Lindström korostaa valtioneuvoston viestin olevan selvä: väkivaltaisten ääriliikkeiden ja avoimesti rasististen järjestöjen toiminta on tuomittavaa, eikä minkäänlaista väkivaltaa ei tule hyväksyä.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo, että yhdistyksen lakkauttamisen kynnys on ollut tähän saakka korkealla.

Yhdistystä voi hakea lakkautettavaksi poliisihallitus, syyttäjä ja yhdistyksen jäsen. Lain mukaan yhdistys voidaan lakkauttaa, jos se toimii olennaisesti vastoin lakia tai hyviä tapoja.

– Olennaisuusvaatimus on korostettu. Ollaan perusoikeuksien, yhdistys- ja kokoontumisvapauden piirissä, ja olennaisuuskriteeri muodostaa korkean kynnyksen. Haluamme huolellisesti pohtia tämän kysymyksen kaikki puolet, Kolehmainen muotoilee.

Hän korostaa, että nyt ei pidä tuudittautua siihen, että ongelmat katoavat yhdistysten lakkauttamisella.

– Se, että poliisin voimavaroja kohdennetaan laittomaan toimintaan ja pyritään ennaltaehkäisemään sitä, on myös oleellisen tärkeää.

Hallitus linjasi maantaina myös, että viranomaisille osoitetaan lisää voimavaroja puuttua väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan. Voimavaroja lisätään myös vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan sekä vihapuherikosten tutkintaan.

Väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminta on ollut puheenaiheena sen jälkeen, kun uusnatsijärjestön aktiivijäsen potkaisi sivullista rintaan pari viikkoa sitten ja uhri kuoli vammoihinsa vajaata viikkoa myöhemmin.

Viime viikonloppuna ainakin 15 000 suomalaista osoitti mieltään rasismia vastaan.