Ääntenlaskijat hylkäsivät asiattomia kommentteja ja tasotonta taidetta

Vaaliuurniin pudotettiin jälleen eduskuntavaaleissa tuhatmäärin sellaisia äänestyslippuja, joita ei voitu hyväksyä. Koko maassa ääniä hylättiin hiukan yli 19 000 eli noin 0,6 prosenttia annetuista äänistä. Edellisissä eduskuntavaaleissa hylkäysprosentti oli noin 0,5.

Hylätyksi joutuu muun muassa asiattomia merkintöjä sisältävä lippu.

– Sinne on piirretty kuva tai kommentti tai jokin muu härdelli tai kirjoitettu proosaa, kuvaili sihteeri Heikki Liljeroos Helsingin vaalipiirilautakunnasta.

Piirtäjät ovat hahmotelleet muun muassa perinteisiä kirkkoveneitä ja sukuelimiä, mutta niiden määrä oli Liljeroosin mukaan pienempi kuin joskus aiemmin. Taideteosten laatukaan ei saanut Liljeroosilta kiitosta.

– Mielestäni taso ei ollut kovin korkea, hän nauroi.

Mitään erityistä trendiä Liljeroos ei näiden vaalien hylätyissä äänissä tunnistanut. 

Ääni voi joutua hylätyksi myös äänestäjän malttamattomuuden vuoksi. Liljeroos kertoi, että Helsingin vaalipiirissä usean vaalilautakunnan pöytäkirjassa kerrottiin, että äänestäjä oli ehtinyt pudottaa äänestyslipun uurnaan ennen leimaamista.

– Silloin se on leimaamaton äänestyslippu ja hylätään, Liljeroos totesi.

Niin ikään huolimattomuus ehdokkaan valinnassa voi kostautua: jotkut ovat valinneet ehdokkaansa väärästä vaalipiiristä.

Liljeroosin mukaan esimerkiksi Helsingissä on selvästi äänestetty Uudenmaan ehdokkaita. Tämä näkyy siinä, että Helsingissä äänestävä on kirjoittanut lippuun suuremman numeron kuin Helsingissä on ehdokkaita. Tällöin ääni hylätään.

Hylkäykseen johtaa myös epäselvä käsiala, jos numerosta ei saa selvää.

Liljeroosin mukaan hylkäysprosentti oli Helsingissä näissä vaaleissa samaa luokkaa kuin normaalistikin eduskuntavaaleissa.

Presidentinvaaleissa hylättyjä ääniä oli huomattavasti vähemmän.