Ruotsissa repesi avoin riita puolustusmäärärahojen korottamisesta
Puolustusmäärärahojen korottamisesta repesi Ruotsissa perjantaina riita, jossa aiemmin hajonnut porvariallianssi kokosi rivinsä punavihreää hallitusta vastaan. Hallitusta tukevat liberaalit ja keskusta sekä sitä vastustavat kokoomus ja kristillisdemokraatit ilmoittivat kaikki lähtevänsä vuosien 2020–2025 puolustuslinjauksia valmistelevasta komiteasta (Försvarsberedningen).
– Me neljä olemme yksimielisiä vähintään 84 miljardista kruunusta (vajaat 8 miljardia euroa) puolustukselle vuoteen 2025 mennessä, mikä merkitsee 1,5:tä prosenttia (bruttokansantuotteesta), sanoi kokoomuksen Hans Wallmark.
Viimeinen tippa puolueille oli puolustusministeri Peter Hultqvistin ilmoitus, jonka mukaan sosiaalidemokraatit eivät ole toistaiseksi valmiita sitoutumaan mihinkään lukuihin.
Mediatietojen mukaan Hultqvist ja pääministeri Stefan Löfven pitivät iltapäivällä hätäkokousta yhdessä Försvarsberedningenin puheenjohtajan Björn von Sydowin kanssa – kaikki sosiaalidemokraatteja.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan taustalla on sosiaalidemokraattien sisäinen kiistely.
– Olen aika varma, että jos kyse olisi vain Hultqvistista, niin hän ymmärtää erittäin hyvin sen, että puolustukseen tarvitaan paljon lisää rahaa, Salonius-Pasternak sanoo.
Hänen mukaansa Ruotsissa on tuudittauduttu siihen, että uudeksi normaaliksi vakiintuneessa heikentyneessä turvallisuusympäristössä pärjätään vähemmälläkin ja että puolustuskykyä on jo vahvistettu.
– Niin onkin, muttei läheskään tarpeeksi. Ruotsista näyttää jälleen olevan tulossa turvallisuustyhjiö, Salonius-Pasternak sanoo.
Hänen mukaansa Ruotsissa ajatellaan, että maata puolustetaan yhdessä muiden kanssa. Jos määrärahat jämähtävät nykyiselle noin yhden prosentin bkt-tasolle, on Salonius-Pasternakin mukaan mielenkiintoista nähdä, miten asia selitetään kumppaneille.
– Että olkaa te valmiita auttamaan meitä, mutta me ei tähän satsata, Salonius-Pasternak pohtii.
Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun entisen rehtorin, kenraali evp. Karlis Neretnieksin mukaan erimielisyys ei vaikeuta ainoastaan maan omien puolustusvoimien pitkäjänteistä kehittämistä.
– Se, ettei Ruotsissa voida sopia puolustuspolitiikasta, vaikuttaa myös Ruotsin uskottavuuteen ulkomailla, esimerkiksi yhteistyössä Suomen kanssa, Neretnieks tviittasi.
Ruotsin upseeriliiton puheenjohtaja Lars Fresker piti erimielisyyttä erittäin valitettavana.
– Sotilashenkilöstö on elänyt epäselvän poliittisen ohjauksen ja jatkuvan epävarmuuden oloissa viimeksi kuluneet 20 vuotta, ja sama näyttää nyt jatkuvan. Tätä ei voi hyväksyä, meidän jäsenistömme ja Ruotsin puolustuskyky eivät ole nappuloita poliittisessa pelissä, Fresker kirjoitti.