Katalonia kasvattaa itsenäistymistoiveita myös Balkanilla

Katalonian irtautumishalut Espanjasta lietsovat itsenäistymistoiveita myös Balkanilla.

Separatistit eri etnisistä ryhmistä miettivät Balkanilla Katalonian itsenäisyysäänestyksen jälkeen, miksi eivät tekisi samoin.

Kataloniassa järjestettiin 1. lokakuuta kansanäänestys alueen irtautumisesta Espanjasta.

Samana päivänä Serbian pohjoisosiin Vojvodinan autonomiselle alueelle ilmestyi graffiteja, joissa oli Katalonian lippuja ja kirjoituksia siitä, kuinka Vojvodina on seuraava Katalonia.

Bosniassa Mostarissa katedraalin viereen ilmestyi puolestaan valtava banderolli, jossa oli sekä Katalonian ja Herceg-Bosnan lippu. Paikallisen median mukaan banderollissa luki Onnea. Me olemme seuraavat .

Bosnian sodan aikaan Herceg-Bosna oli kroaattien itsenäiseksi julistama valtio.

Balkanilla monia johtajia on raivostuttanut se, että Kosovo sai irtautua Serbiasta ja monet Euroopan maat ovat tunnustaneet Kosovon itsenäisyyden, mutta nyt EU kutsuu Katalonian äänestystä laittomaksi.

Serbiassa itsenäistymishaluja saattaa nousta esimerkiksi albaanienemmistöisessä Presevon laaksossa, Serbian ja Montenegron rajalla sijaitsevassa muslimien asuttamassa Sandzakissa sekä Serbian autonomisessa Vojvodinan provinssissa, jossa elää yli kaksikymmentä vähemmistöä.

Kaakkois-Euroopan tutkimuksen laitoksella työskentelevä professori Florian Bieber Itävallan Grazin yliopistosta ei kuitenkaan olisi huolissaan Vojvodinasta.

– Vojvodina on alue, jossa on jonkin verran identiteettituntoja, mutta siellä ei ole vahvoja itsenäisyysliikkeitä eikä Katalonian tapaista voimakasta kulttuurieroa (muuhun maahan), hän sanoo.

Tilanne on toinen Serbian eteläosissa Kosovon rajalla sijaitsevassa Presevon laaksossa, jonka 75 000 asukkaasta suurin osa on albaaneja.

Alueen albaanit taistelivat vuonna 2001 Serbian joukkoja vastaan toivoen, että pääsisivät irtaantumaan Serbiasta ja liittymään Kosovoon. Konflikti loppui kansainväliseen väliintuloon ja rauhansopimukseen.

Itsenäisyysliikehdintää on myös Bosnia-Hertsegovinassa. Vielä 20 vuotta Bosnian sodan jälkeenkin Bosnian serbit ovat enemmän kallellaan Belgradin kuin Sarajevon suuntaan.

Bosnian serbitasavallan johtaja Milorad Dodik on toistuvasti uhannut itsenäisyyskansanäänestyksellä. Bosniassa asuu noin 3,5 miljoonaa ihmistä, ja heistä kolmasosa on serbejä.

– Nyt voisi olla aika aloittaa järkevät keskustelut mahdollisesta rauhanomaisesta irtautumisesta Bosniasta, Dodik sanoi Katalonian äänestyksen jälkeen.

– Jos Katalonian tapaus olisi menestys, se voi rohkaista Dodikia tavoittelemaan päämääränsä, professori Bieber sanoo.

Bieberin mukaan Katalonian äänestyksen jälkeen itsenäistymishaluja voi nousta myös serbien asuttamassa Pohjois-Kosovossa. Serbian ulkoministeri Ivica Dacic puhui kesällä avoimesti Pohjois-Kosovon irtautumisen puolesta.

Bieber kuitenkin toteaa, että kansainvälinen yhteisö ei suhtautune myönteisesti siihen, että Balkanin rajoja laitettaisiin uusiksi.

Kansainvälinen yhteisö tunnustaa uusia valtioita vain hyvin epätavallisissa oloissa, esimerkiksi jos kyse on sorrosta tai valtio on jo hajonnut, professori huomauttaa.

Katalonia ei sovi mihinkään kansainvälisen yhteisön kriteereistä, ei myöskään serbitasavalta tai Pohjois-Kosovo, Bieber sanoo.