Isis elää konfliktista – ahtaalle joutunut äärijärjestö haluaa vastakkainasettelua ympäri maailmaa

Äärijärjestö Isisin johtaja Abu Bakr al-Baghdadi julisti ”kalifaatin” perustetuksi Mosulissa vuonna 2014. Nyt Irakin joukot ovat vallanneet Mosulin takaisin ja al-Baghdadin kuolemasta liikkuu sitkeitä huhuja.

Kalifaatin jäänteet natisevat liitoksissaan.

Syyriassa käydään taisteluita Isisin tämän hetken tärkeimmästä kaupungista Raqqasta.

Mosulissa käytiin kaupunkisotaa siviilien keskellä kauan, mutta Raqqa voi olla helpompi kohde, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Olli Ruohomäki.

– Raqqa on pienempi kuin Mosul eikä niin sokkeloinen ja tiheään asuttu. Toisaalta taas Mosulin valloittaneet Irakin joukot olivat paremmin koulutettu ja sotilaallinen armeija. Syyriassa on löyhä koalitio arabi- ja kurditaistelijoita, jotka eivät ole samalla tasolla.

– Siitä huolimatta Raqqa tultaneen valtaamaan lähiaikoina, Ruohomäki sanoo.

Alueiden menettäminen ei tarkoita Isisin loppua vaan muodonmuutosta.

– Kalifaatti loppuu fyysisesti, mutta ei se idea, josta Isis kumpusi. Isis muuttaa muotoaan ja palaa osittain juurilleen terrorijärjestöksi. Taistelijat palaavat maaseudulle tai sulautuvat kaupunkiväestöön tekemään terrori-iskuja, Ruohomäki jatkaa.

Vierastaistelijat yrittävät palata kotikonnuilleen, varsinkin jos soluttautuminen Syyriaan tai Irakiin ei onnistu.

– Vaikka he puhuisivat arabiaa, paljastaa heidän murteensa, että he eivät ole sieltä kotoisin. Tai ulkonäkö, paikalliset tunnistavat toisensa.

Varmaa on, etteivät terrori-iskut lopu.

Ne, jotka eivät voi tai halua palata, voivat myös liittyä uuteen terroristijärjestöön, sanoo Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.

Varmaa on, etteivät terrori-iskut lopu.

– Isisille on tärkeintä osoittaa, että järjestö ei ole katoamassa alueiden menetyksestä huolimatta. Euroopassa iskuilla kostetaan sitä, että eurooppalaiset valtiot ovat mukana Isisiä heikentävässä koalitiossa, Juusola sanoo.

– Isis tietysti toivoo, että Euroopassa ryhdyttäisiin koviin otteisiin muslimeita kohtaan ja että se lisäisi Isisin kannatusta muslimien keskuudessa. Isis elää konfliktista, he saavat siten pettyneitä ihmisiä liittymään toimintaansa.

Juusola ei usko, että Isisin iskut tihentyvät nykyisestä.

– En näe potentiaalia iskujen merkittävälle lisääntymiselle, yhteiskunnilla on aika hyvä kyky estää niitä. Niiden nopeaa loppumistakaan on vaikeaa nähdä. Kun ihmiset ovat radikalisoituneet, he eivät lopeta toimintaansa helposti, se vaatii muutaman vuoden.

Isis syntyi sekasorron keskelle. Irakin ja Syyrian hallinnot eivät vastanneet ihmisten odotuksiin, ja vastakkainasettelu paheni shiia- ja sunnimuslimien välillä.

– Jonkin verran on todisteita siitä, että Irakissa olisi positiivisia esimerkkejä sunnien ja shiiojen halukkuudesta kompromissiin, Juusola sanoo.

Hän ei uskalla lähteä arvaamaan, johtaako liennytys mihinkään.

Isis on siirtynyt voimakkaammin Afganistanin ja Pakistanin raja-alueille ja tehnyt useita iskuja shiioja vastaan.

– Afganistanissa ja Pakistanissa ei ole perinteisesti ollut yhtä vahvaa vastakkainasettelua muslimiväestön kesken kuin Lähi-idässä. Varsinkaan Afganistanissa eri islamin suuntauksien välillä ei ole ollut ongelmaa, Ruohomäki sanoo.

– Esimerkiksi Taleban on irtisanoutunut Isisin iskuista shiiaväestöä kohtaan.