Otin rokotteen, vaikken ymmärrä libidikalvoista mitään
Liikuntasaliin oli istutettu tuoleja kuin porkkanoita kasvimaalle. Istuin keskimmäiseen riviin.
Hetken kuluttua ystävällinen naisääni kutsui minut sisään. Etuajassa.
Siitä taas pari minuuttia ja olin jo takaisin. Laastari vasemmassa käsivarressa ja lappu kourassa.
Vauhtiin päästyä koronarokotukset ovat sujuneet Suomessa tehokkaasti ja järjestelmällisesti. Kesäkuun puoleen väliin mennessä yli puolet suomalaisista oli saanut ensimmäisen rokoteannoksen.
Yllätyin, että oma vuoroni tuli jo ennen kesälomia. Olin varautunut pidempään odottamiseen.
Rokotuksilla on maailmasta poistettu monia viheliäitä vieraita. Ehkä tämäkin taltutetaan?
Ymmärrän harvoja asioita yhtä huonosti kuin rokotekielteisyyttä. Oikeastaan ei tule mitään mieleen – jos rikollisia taipumuksia ei lasketa.
Jokaisella on tietysti omaan kehoonsa itsemääräämisoikeus, mutta rokottamatta jättämisessä ei ole kyse henkilöstä itsestään. On kyse muista ihmisistä.
Koronarokotus ei täysin poista tartunnan mahdollisuutta, mutta se pienentää merkittävästi viruksen erittymistä ja leviämistä toisiin ihmisiin.
Koronarokotteilla on erittäin korkea, noin 95 prosentin suojateho. “Aikamoinen lahja ihmiskunnalle”, on muun muassa Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet lausunut.
Kaikille lahja ei kelpaa. Jollain tasolla käsitän pelon: elimistöön piikitetään vierasta, keinotekoista ainetta.
Itse sain rna-rokotteen, joissa puolustusvaste on tarkka-alaisesti kohdistettu. Rokote sisältää vain lipidikalvon, jossa rna-molekyylit alkavat tuottaa solun sisällä antigeeniä eli viruksen piikkiprotenia, jolloin koronavirus ei pääse tarrautumaan soluun.
En ymmärtänyt tästä mitään, mutta luotan heihin, jotka tietävät. Takana on valtava määrä huippututkimusta ja -teknologiaa. Rokotteet saatiin valmiiksi muutamassa kuukaudessa, mutta mitään lääketieteellisiä tai turvallisuustutkimuksia ei laiminlyöty.
Ilmeisesti oman elämänsä virologit kuvittelevat perus- tai kansakoulupohjalta tietävänsä paremmin.
Jotkut ovat hurahtaneet salaliittoteorioihin, joiden mukaan maailman eliitti yrittää ujuttaa ihmiskehoihin rokotteen mukana seurantalaitteita.
Koronarokote voi aiheuttaa sivuoireita, tietysti.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea pitää yllä avointa seurantaa haittavaikutuksista.
Kesäkuun puolessa välissä ilmoituksia oli yhteensä vajaa 2 500, kun annettuja rokoteannoksia oli reilusti yli kolme miljoonaa. Iso osa oireista oli vähäisiä: pistoskohdan hellyyttä, lihas- ja pääkipua, kuumetta.
Aiemmin keväällä Astra Zenecan rokotteen yhteys veritulppiin sai runsaasti huomiota. Moni säikähti. Siinä keskustelussa olisi ollut hyvä muistaa suhteellisuudentaju.
Riski joutua onnettomuuteen matkalla rokotukseen on suurempi. E-pillereitä popsivien veritulppariski on 40-kertainen Astra Zenecan rokotteen riskiin verrattuna.
Oman piikkini jälkeen istuin vielä vartiksi aloilleni, niin hoitaja neuvoi.
Kuulostelin. Olo oli erinomainen, käsivartta vähän tykytti. Pyöritin korttia käsissäni. Suupielet tavoittelivat korvia. Mieltä kutitti tyytyväisyys, näin meistä huolehditaan!
Nappasin kuvan rokotuskortista ja julkaisin sen sosiaalisessa mediassa.
Joku kommentoi, että oikein tehty. Rokote alkaa vaikuttaa vasta, kun siitä on postannut Facebookiin. Liekö suoja vielä parempi, jos siitä kirjoittaa kolumnin?