Koulussa kaikki hyvin

Kesken työpäivän puhelin kilahtaa, Wilmassa on tyttären saama tuntimerkintä.

”Teit yhteistä sarjakuvaa mukavassa yhteishengessä parisi kanssa. Huomioit työpariasi ja kannoit myös itse vastuuta tehtävästä. Hyvää työtä!”

Vanhemmuus on nykyään tätäkin: kännykkään tulevia ilmoituksia, joissa on pieniä kannustavia viestejä lapsen opettajalta.

Kouluelämä näkyy julkisuudessa monesti negatiivisen kautta.

Kouluissa on sisäilmaongelmia ja meluhaittoja, ryhmät ovat liian suuria, lapset ja opettajat stressaantuneita. Uudet opetusmenetelmät saavat kritiikkiä, erityisopetuksen integrointi aiheuttaa ongelmia ja Wilma-viestitkin voivat ahdistaa, jos palaute on jatkuvasti kielteistä.

Helsingin Sanomat kirjoitti tammikuussa avoimista oppimisympäristöistä, joissa osa lapsista ja opettajista kärsii melusta. Uudet tilaratkaisut voivat sopia joillekin, toisille ne aiheuttavat ahdistusta. Opettajan on taiteiltava oppilaiden erilaisten tarpeiden välillä.

Omat kokemukseni suomalaisesta koulusta ovat viime vuosina olleet voittopuolisen myönteisiä.

Ajattelen kiitollisuudella lasteni opettajia, jotka tekevät työtä sydämellään. Tästä täytyy olla kysymys, jos opettajalla on aikaa ja viitseliäisyyttä henkilökohtaisten tuntimerkintöjen kirjoittamiseen.

Siihen, että pohtii monta kertaa viikossa luokan jokaisen lapsen kohdalla, miten tämä on tänään onnistunut eri oppitunneilla, ja kirjoittaa jokaiselle muutaman kannustavan ajatuksen.

Yhtä lailla on opettajia, joilta palautetta ei tule tai sitä tulee harvakseltaan. Käytäntö voi olla kirjava samankin koulun sisällä. Eikä ihme, sillä jatkuva Wilma-arviointi lisää huomattavasti opettajan työmäärää. Osa voi kokea sen yksinkertaisesti liian kuormittavaksi.

Jos kodin ja koulun välinen viestintä vaatii jaksamista opettajalta, vaatii se sitä vanhemmaltakin.

Itsearviointilomake pitäisi täyttää, terveystarkastusaika varata, luistelukamppeet pakata. Huomenna on poikkeusaikataulu, ylihuomenna oman lelun päivä, ensi viikolla uintia ja ympin koe.

Kauas on tultu entisaikojen reissuvihosta, johon kirjattiin merkintöjä harvakseltaan. Vanhemmat ovat nyt mukana lasten koulunkäynnissä tiiviimmin kuin koskaan. Lasten koulunkäyntiin liittyviä muistutuksia riittää jokaiselle kalenteripäivälle.

Kaiken vaivannäön vastapainona perheet voivat Suomessa iloita siitä, että opetus on korkeatasoista ja lapsilähtöistä. Välitunneilla saa liikkua ja ulkoilla, ja koulumatkat ovat turvallisia. Nämä asiat eivät ole monessakaan maassa itsestäänselvyyksiä.

Eikä kyse ole vain siitä, että puitteet ovat kunnossa. Nykykoulussa tunnetaitojen ja vuorovaikutuksen oppimisella on iso merkitys. Oppilaiden ryhmäytymistä tuetaan, kiusaamiseen puututaan, ympäristöstä huolehditaan ja riidat ratkotaan keskustelemalla.

Yhteiskunnallisen ilmapiirin kiristyessä voimmekin panna toivomme seuraavaan sukupolveen. Suomalainen koulu tekee nimittäin kaikkensa kasvattaakseen lapsistamme hyviä ihmisiä ja kunnon kansalaisia.