Seuraavat kolme tehtävää
Vaikka tällä hallituksella riittää vielä työmaata, on vuoden päästä tähän aikaan käynnissä jo uuden hallituksen tunnustelu. Siksi takaraivossa ja kahvipöytäkeskusteluissa kannattaa haudutella, mitä sen oikeastaan pitäisi tehdä.
Paavo Rautio kirjotti Helsingin Sanomien kolumnissaan (19.4.), miten Suomen Pankin tilasto kilpailukyvyn laahaamisesta kiinnitti vuonna 2015 päättäjien huomion ja johti kilpailukykysopimukseen. Hyvä tilasto voi olla vaikuttava.
Tutkittu tieto yhdistettynä arvoihin on hyvä lähtökohta päätöksenteolle. Kyse on myös siitä, miten käytettävissä olevaa tietoa arvotetaan. Mikä on se tieto tai tilasto, joka vaatii polttavinta huomiota päättäjiltä?
Nyt politiikkaa ovat ohjanneet perustellusti talouden tunnusluvut, mutta mittareita voi hakea vaikka sosiaalipolitiikan tai ympäristön parista.
Politiikan ulottuvissa oleva ala on kapeampi kuin aiemmin. Tällä vuosisadalla valtio ei hyvässä eikä pahassa pysty hallitsemaan niin suurta osaa yhteiskunnassa tapahtuvasta kuin 1900-luvulla.
Kaupan, väestön ja saasteiden virtaukset ovat yksittäisten kansallisvaltioiden ulottumattomissa ja suurempi osa taloudesta on markkinoiden piirissä.
Julkisella vallalla ja demokraattisella päätöksenteolla on kuitenkin edelleen oma vahva tonttinsa.
Nobelisti Bengt Holmström muistutti eduskunnalle viime vuoden lopulla, että ”ne tehtävät, jotka kaatuvat valtion syliin, ovat ongelmallisia — ne ovat yleensä tehtäviä, mihin yksityissektori ei löydä hyviä ratkaisuja.”
Holmströmin ajatus kannustaa jatkamaan strategisten hallitusohjelmien tiellä. Kukin hallitus voi ratkoa rajallisen määrän todella visaisia ongelmia.
Hallitusohjelma on projekti, järjestyksen luomista mahdollisuuksien kaaokseen. Se on valintaa ja poisvalitsemista kaikista mahdollisista asioista, joita neljän vuoden aikana voisi tehdä.
Istuvan Sipilän hallituksen kolme tärkeintä tehtävää ovat olleet velka, työllisyys ja sote. Näissä tehtävissä riittää tietysti sarkaa tulevallakin kaudella.
Talouden osalta on oltava valpas, koska suurimmat haasteet yhteiskuntamallillemme ovat vielä edessä. Vaikka suhdanteet olisivat suosiolliset, meillä on joka vuosi vähemmän työikäisiä työelämän ulkopuolella olevia kohti.
Mitkä olisivat seuraavan hallituksen kolme tärkeintä tehtävää? Oma ajatukseni pyörii sosiaaliturvan, syntyvyyden ja vihreän kasvun ympärillä.
Sosiaaliturvan uudistaminen ajoissa on paras tapa valmistautua automatisaation, robotisaation ja digitalisaation tuomaan työelämän myllerrykseen.
Kansallinen tulorekisteri mahdollistaa työtulojen ja perusturvan sovittamisen yhteen ihan uudenlaisella tavalla.
Syntyvyydessä on kyse paitsi huoltosuhteesta, ennen kaikkea yksilöistä ja perheistä. Jokin mättää, jos Suomessa lapsilukutoiveet ja toteuma eivät kohtaa.
Kyse ei siis ole nuorten aikuisten patistamisesta petipuuhiin poliitikkojen moraalisaarnoilla, vaan esteiden raivaamisesta sen tieltä silloin kun halu on. Työlistan kärjessä on perhevapaauudistus, joka saa myös maksaa.
Vihreä kasvu on ekologinen välttämättömyys ja taloudellinen mahdollisuus.
Esimerkiksi metsäteollisuuden arvo on VTT:n mukaan mahdollista kaksinkertaistaa keskittymällä yhä korkeamman arvonlisän tuotteisiin. Akkuteknologian kehitys voi avata uusia mahdollisuuksia siihen, miten säästämme ja kulutamme energiaa.
Nämä ovat kyhäelmiä, jotka toivottavasti virittävät keskustelua.
Mitkä kolme tehtävää sinä nostaisit seuraavan hallitusohjelman kärkeen?