Romutuspalkkion tehosta päästöjen vähentämiseen ohuesti näyttöä
Autokauppiaat ja autoilijan asialla esiintyvät hallituspuolueiden edustajat kehuvat ensi vuonna palaavaa romutuspalkkiota.
Autoilun päästöjen vähentämisen kannalta romutuspalkkio ei ole kuitenkaan kovin kustannustehokas ratkaisu, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Marita Laukkanen sanoo.
– Amerikkalaistutkimusten mukaan romutuspalkkio siirsi autonhankintaa (tuen ajalle), mutta ostettujen autojen polttoainetehokkuudessa parannus oli pieni, Laukkanen sanoo.
Kahdeksalla miljoonalla eurolla nopeimmat saavat palkkion riittävän vanhan auton romuttamisesta, jos samalla ostaa vähäpäästöisen uuden auton.
Palkkiota kokeiltiin viimeksi vuonna 2015, jolloin kahdeksan miljoonan potti riitti reiluksi neljäksi kuukaudeksi.
Torstaina päättyneen budjettiriihen päätöksen yksityiskohdat ovat vielä auki. Romutuspalkkion saadakseen uuden auton täytyy jälleen alittaa sovittava päästöraja, liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Ari Jalonen (sin.) sanoo.
Vuonna 2015 palkkion sai, kun romutti yli 10 vuotta vanhan auton ja osti samalla uuden, jonka päästöt olivat enintään 120 grammaa hiilidioksidia kilometriä kohti.
Tutkija Laukkasen mukaan päästörajan tiukentamista voisi miettiä, jos tarkoitus on ohjata päästöjen vähentämiseen.
Laukkanen pitää budjettiriihen päätöksiä hyvin lyhyenä askeleella tiellä, jossa pyritään puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.
Hallitus pyrkii kohti tavoitteita tukemalla täyssähköautojen hankintaa sekä kaasu- ja flexfuel-autojen konvertointia yhteensä kuudella miljoonalla.
Laukkasen mukaan hajanaisten tukien sijaan kustannustehokkaampi tapa päästöjen vähentämiseen olisi poliittisesti epäsuosittu polttoaineveron korottaminen.
– Se tuo yhteen ohjauskeinoon kaiken, mitä nyt käsiohjataan, eli kannustaa vähäpäästöisen auton tai sähköauton hankintaan, Laukkanen sanoo.
Päästöjen lisäksi poliitikot painottavat tulonjakoa. Laukkanen sanoo, että kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella polttoainevero satuttaa eniten pienituloisia.
Sinisten Jalosen mukaan sähköauton hankintatuki valuu hyvätuloisille, joten romutuspalkkion kohdentuminen ”köyhemmälle kansanosalle” on oikein.
Väite saa tukea Liikenteen turvallisuusviraston Trafin selvityksestä, jossa arvioitiin vuoden 2015 romutuspalkkion vaikutuksia.
Palkkiolla uuden auton hankkineiden keskimääräiset käytettävissä olevat tulot olivat yli viidenneksen alemmat kuin muilla samaan aikaan uuden auton ostaneilla.
Vuonna 2015 valtio maksoi romutettavasta autosta 1 000 euroa ja autoala 500 euroa. Autoala harkitsee palkkioon osallistumista myös tällä kertaa.
Ministeri Anne Berner (kesk.) ei halunnut perjantaina kommentoida asiaa.