EU-komissio väläyttää euroalueelle yhteistä valtiovarainministeriötä – talouskriisit paljastaneet haavoittuvuuden

EU-komissio väläyttää euroalueelle yhteistä valtiovarainministeriötä yhtenä vaihtoehtona alueen vahvistamiseksi.

Euroalueen hallinnon keskittäminen on yksi komission esittelemistä ajatuksista laajassa, euroaluetta käsittelevässä tulevaisuuspaperissa, jonka komissio julkaisi keskiviikkona.

Euroaluetta halutaan uudistaa, koska talouskriisit ovat osoittaneet sen haavoittuvuuden.

Hallinto on tällä hetkellä hajanainen, koska euroryhmä, komissio ja EU:n kriisinratkaisuelimet toimivat kaikki tahoillaan.

– EMU voi vahvistua vain, jos jäsenmaat päättävät jakaa lisää toimivaltaa ja päätöksiä euroalueen asioissa yhteisen lakikehyksen sisällä, komissio kannustaa paperissaan.

Komissio vastaa tällä hetkellä taloudenpidon valvonnasta ja antaa jäsenmaille taloussuosituksia.

Vastaisuudessa päätösten valmistelutyötä ja toimeenpanoa voitaisiin komission mukaan ohjata valtiovarainministeriölle, mutta siten, että päätösvalta kuuluisi euroryhmälle.

Jäsenmaiden valta olisi varmistettu siten, että euroryhmässä istuisivat vastakin jäsenmaiden valtiovarainministerit, jotka vastaavat kansallisille parlamenteille.

Komissio ehdottaa euroalueelle myös yhteistä sijoitustuotetta (safe asset), joka toisi vakautta Euroopan markkinoille.

Kyse ei kuitenkaan olisi tulenarasta yhteisestä velkakirjasta, jota EU-keskusteluissa on aika ajoin pyöritelty, ja joka johtaisi yhteisvastuuseen veloista.

Ehdotukset ovat osa EU:n tulevaisuuskeskustelua. Komissio nostaa paperissaan esiin ajatuksia, mutta ei anna muodollisia esityksiä.

Jo ennalta vilkasta keskustelua herätti se, kuinka suorasanaisesti komissio hoputtaa ei-euromaita mukaan yhteisvaluuttaan.

Komissio toteaa, että kaikkien EU-maiden odotetaan jo perussopimuksen myötä liittyvän yhteisvaluuttaan.

Poikkeuksena on Tanska, joka on neuvotellut itselleen poikkeuksen kuten myös EU:sta lähtevä Britannia.

Yhteisvaluutta on käytössä 19 maassa 28:sta. Sen ulkopuolella ovat Bulgaria, Britannia, Kroatia, Puola, Romania, Ruotsi, Tanska, Tshekki ja Unkari. Euroa käyttää lähes 340 miljoonaa ihmistä.

Ongelmana on, että euromaiden taloustilanne, työttömyysluvut ja kilpailukyky eroavat.

Euroopan talous on hiljalleen elpymässä, mutta velkataakka ja työttömyys ovat edelleen korkeita monissa euromaissa.

Ongelmana on, että euromaiden taloustilanne, työttömyysluvut ja kilpailukyky eroavat.

Maiden välillä on isoja eroja varsinkin työttömyysluvuissa. Saksassa, Hollannissa, Itävallassa ja Virossa työttömänä on vain pieni osa väestöstä, kun taas Kreikassa ja Espanjassa varsinkin nuorisotyöttömyys on korkealla.

Rahapolitiikka on keskitetty Euroopan keskuspankille, mutta maat vastaavat itse veronkannosta ja budjeteistaan.

EU:n sisällä on kyllä sovittu yhteisistä taloussäännöistä, mutta niiden noudattamisessa on isoja ongelmia.

Talouskriisin seurauksena Euroopassa on pankkeja, joilla on huomattava määrä ongelmasaatavia, joita ne eivät välttämättä koskaan saa takaisin.

Polttava kysymys on, pystyvätkö EU-maat löytämään yhteisymmärryksen pankkien ongelmasaatavien hoidosta. EU-maiden odotetaan etenevän asiassa nyt kesällä.

EU:lla on jo käytössään erilaisia työkaluja pankkien kriisinratkaisuun, mutta pankkiunionia halutaan yhä tiivistää.

Seuraavaksi työlistalla on muun muassa yhteinen talletussuoja, johon suomalainen finanssisektori on suhtautunut kriittisesti.

Komissio haluaa, että talletussuojasta päätetään niin pian kuin mahdollista, parhaassa tapauksessa jo vuoteen 2019 mennessä.