Syöpäseulontaan kutsutuista jopa neljä viidestä osallistuu seulontaan – parantamisen varaa on kuitenkin vielä ainakin kohdunkaulan syövän seulonnassa

Rintasyövän ja suolistosyövän seulontoihin on osallistunut viime vuosina noin neljä viidestä seulontaan kutsutusta suomalaisesta. Näin kertoo STT:lle Suomen Syöpärekisterin seulontajohtaja Tytti Sarkeala. Näihin seulontoihin osallistuneiden määrät ovat hänen mukaansa hyvät.

– Esimerkiksi suolistosyövän seulontaan osallistuneiden osuus kutsutuista on paljon korkeampi kuin Euroopassa keskimäärin, Sarkeala sanoo.

Suomessa seulotaan valtakunnallisesti rintasyövän ja suolistosyövän lisäksi kohdunkaulan syöpää. Kohdunkaulan syövän seulontaan osallistui vuonna 2021 reilut 70 prosenttia kutsutuista, joka on vähemmän kuin rintasyövän ja suolistosyövän seulonnan kohdalla.

Sarkeala toivoo, että kohdunkaulan syövän seulontaan osallistuneiden määrä kasvaisi ainakin 75 prosenttiin seulontaan kutsutuista.

– Nyt alle 40-vuotiaat naiset osallistuvat kohdunkaulan syövän seulontaan heikoiten, kun taas rintasyövän seulontaan osallistuneiden kohdalla ei näy ikäryhmien välisiä eroja.

Rintasyöpäseulonta tehdään 50–69-vuotiaille naisille noin kahden vuoden välein, kun taas kohdunkaulan syövän seulonta tehdään 30–65-vuotiaille naisille viiden vuoden välein.

Suolistosyövän seulontaa tehtiin 60-, 62-, 64-, 66- ja 68-vuotiaille miehille ja naisille vuonna 2022. Suolistosyövän seulonta on tarkoitus laajentaa tehtäväksi 56–74-vuotiaille kahden vuoden välein vuoteen 2031 mennessä.

Syöpäseulontoihin osallistuneiden määrä on pysynyt Sarkealan mukaan melko tasaisena viime vuosina. Esimerkiksi koronapandemia laski seulonta-aktiivisuutta vain hieman, vähemmän kuin muualla Euroopassa.

Suomen Syöpärekisteri julkaisee seulontatilastot muutaman vuoden välein. Tuoreimmat julkiset tilastot rintasyövän ja kohdunkaulan seulonnoista ovat vuodelta 2021. Suolistosyövän seulonta alkoi maanlaajuisesti vasta vuonna 2022, joten Sarkealan tiedot perustuvat Syöpärekisterin alustaviin tietoihin vuodelta 2022.

Suolistosyövän seulonta-aktiivisuudessa näkyy Sarkealan mukaan jonkin verran paikkakunnallisia eroja.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja Kymenlaaksossa aktiivisuus jäi vuonna 2022 vain noin kolmeen neljäsosaan kutsutuista.

Samanlaisia paikkakunnallisia eroja näkyy myös rintasyöpäseulonnassa. Vaikka valtakunnallisesti rintasyöpäseulaan osallistui yli 80 prosenttia vuonna 2021, jäi osallistuneiden määrä Helsingissä alle 75 prosenttiin. Alle 80 prosenttiin jäätiin Uudellamaalla, kun taas yli 85 prosentin seulonta-aktiivisuuteen yllettiin muun muassa Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Satakunnassa.

Seulonnan päätavoitteena on Sarkealan mukaan vähentää syöpäkuolleisuutta ja syöpien ilmaantuvuutta.

– Esimerkiksi kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus ja kuolleisuus on laskenut Suomessa jopa 80 prosenttia siitä, mitä se oli 1960-luvun alussa, jolloin seulonnat käynnistettiin. Rintasyöpäseulonnoilla voidan vähentää seulontaan osallistuneiden rintasyöpäkuolleisuutta kolmanneksella, Sarkeala kertoi haastattelun jälkeen sähköpostitse.

Syöpäseulonnoista on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan useita hyötyjä. Seulonta vähentää esimerkiksi potilaiden kärsimystä ja liitännäishoitojen tarvetta. Hyvä seulontaohjelma voi lisätä kansalaisten tasa-arvoa sekä vähentää alueellista eriarvoisuutta.

Seulonta tuo THL:n mukaan myös säästöjä yhteiskunnalle, kun varhain havaittua syöpää voidaan hoitaa kevyemmin.

Syöpäseulonnassa on kuitenkin THL:n mukaan myös ongelmia. Seulonnoissa voidaan esimerkiksi diagnosoida liikaa sairauksia. Näin voi käydä esimerkiksi tapauksissa, joissa havaitaan piileviä syöpiä tai syövän esiasteita, joilla ei olisi ollut vaikutusta ihmisen terveyteen hänen elinaikanansa.

Ongelmia voi syntyä myös, jos seulontatulos on virheellinen. Jos terveelle osallistujalle kerrotaan, että hänellä on syöpä, voi se aiheuttaa huolta ja ahdistusta tutkittavalle. Toisaalta seulonnassa havaitsematon syöpä voi antaa väärän turvallisuuden tunteen, joka voi viivästyttää syövän diagnosointia.

Seulontaan osallistuvien määrää voidaan Sarkealan mukaan kasvattaa yksinkertaisilla keinoilla.

– Seulontapisteitä pitää olla ympäri Suomen. Sillä on selkeä vaikutus, kun kutsussa kerrotaan paikka ja aika valmiiksi sekä annetaan mahdollisuus vaihtaa aikaa joustavasti, Sarkeala sanoo.

Kohdunkaulan syövän seulontaan on olemassa myös kotitesti, joka voi nostaa testausaktiivisuutta. Tämä kotitesti ei ole kuitenkaan Sarkealan mukaan käytössä Suomessa.

Suomessa tutkitaan mahdollisuutta laajentaa syöpäseulontaa koskemaan myös muita syöpiä. Tampereen ja Helsingin yliopistoilla on esimerkiksi kesken tutkimus, jossa tarkastellaan eturauhassyövän seulontaa. Alustavat tulokset näistä tutkimuksista ovat Sarkealan mukaan lupaavia.

– Meillä on myös suunnitelmana pilotoida pitkään tupakoineiden keuhkosyövän seulontaa. Tämä ei ole kuitenkaan toteutumassa lähiaikoina, Sarkeala sanoo.

Esimerkiksi juuri eturauhassyövän ja keuhkosyövän seulontaan liittyy THL:n mukaan ylidiagnostiikan vaara.