Presidentin puhe pakottaa pohtimaan hyvää
Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhetta on kiitelty lähes kaikilta suunnilta. Aihetta on. Olihan se kopsakka puhe.
Puheen lopussa – ilmastonmuutokseen liittyen ja ennen Eeva Kilven runoa – presidentti Sauli Niinistö asetti aikamoisen tehtävän, jota kannattaisi pureskella.
Niinistö sanoi: ”Meidän on kyettävä uudelleen määrittelemään, mistä koostuu se hyvä, jota tavoittelemme. Ihminen on sopeutuva ja kekseliäs. Uusi hyvä voi siten olla entistä parempi.”
Kiteytys haastaa pohtimaan yhteiskunnan ja maailman suuntaa; tässä kommentin poikanen.
On kysyttävä, mikä on ollut ja on se hyvä, jonka tavoittelun yhtenä ei-tahdottuna seurauksena on ilmaston lämpeneminen, joka uhkaa olemassaoloamme. Se hyvä on kuitenkin ollut iät ja ajat laajasti hyväksytty yhteinen tavoite.
Paljon myönteistä on toki saavutettu meillä ja muualla, kuten esimerkiksi Roslingin mainio kirja ”Faktojen maailma” todistaa.
Onko kuitenkin hyvä määritelty lyhytnäköisesti?
Hyvän tavoittelussa materialistinen elämänkäsitys on ottanut ylivallan. Se on polkenut niin ihmisyyttä kuin luontoakin. Ilmaston muutoksen hallitsemisessa on mentävä sinänsä välttämättömien teknisten ratkaisujen ohi perimmäisen äärelle: joutuu pohtimaan presidentin asettamaa kysymystä.
Ihmisen hyvä koostuu paljon muusta kuin aineellisesta hyvästä; kohtuullinen toimeentulo toki kuuluu siihen hyvään.
Luontosuhteemme, välimme toisten ihmisten kanssa, itsensä sivistäminen, henkinen tasapaino, hengellisyys ja aito osallisuus voivat olla sitä uutta hyvää.
Toisekseen presidentin käyttämä ”meidän” panee kysymään, keiden meidän on kyettävä määrittelemään sen uuden hyvän koostumus.
Hyvinvointivaltion vuosikymmenten mittaisen rakentamisen pohjana on ollut enemmän tai vähemmän julkilausuttu ajatus mahdollisuuksien tasa-arvosta, turvallisuudesta ja kaikkien ihmisten osallistamisesta. Se on ollut pitkälti yhteinen määrittely; kaikki ovat vannoneet perustellusti hyvinvointivaltion puolesta.
Eiköhän uudenkin hyvän määrittely ole sekä henkilökohtainen että yhteinen tehtävä? Siinä ollaan politiikan ytimessä.
Hyvä rakentuu keskustelujen kautta.
Hyvä rakentuu keskustelujen kautta. Nyt siihen on erinomainen mahdollisuus, kun puolueet ja ehdokkaat valmistautuvat vaaleihin. Vaaliohjelmia rustaillaan ja iskulauseita kehitellään. Vaalien jälkeen on uusien tavoitteiden määrittelyn aika – yhdessä.
Tulisihan vaalikeskusteluihin uudenlaista ryhtiä, kun tai jos puolueet hahmottelisivat, millaista on hyvä elämä ilmastonmuutosta hillitsevässä yhteiskunnassa ja maailmassa.