Työkaluja ja työrauhaa hyvinvointialueille
Keskustelu hyvinvointialueiden taloudesta on käynnistynyt taas vilkkaana. Syynä on uusimmat ennusteet ennakoitua suuremmasta tämän vuoden alijäämistä. Samaan aikaan monet suomalaiset ovat huolissaan palveluiden heikkenemisestä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) moitti Ylen A-studiossa nykyistä sotemallia raskaaksi ja kalliiksi, mutta ei perustellut väitettään millään tavalla tai esittänyt mitään vaihtoehtoista ratkaisua. Ei ollut perussuomalaisilla mitään vaihtoehtoa uudistukseksi silloinkaan, kun lainsäädäntöä luotiin.
Suomalaiset eivät odota hallitukselta valittamista, vaan tekoja eli lainsäädäntöesityksiä, jotka antaisivat hyvinvointialueille työkaluja palveluiden turvaamiseen ja kustannusten kestävään hillintään. Hyvinvointialueet kaipaavat työkaluja ja työrauhaa.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta selvitti viime keväänä mistä poikkeuksellinen nopea sosiaali- ja terveysalan kustannusten nousu johtui. Laajassa asiantuntijakuulemisessa nousi esiin erityisesti kolme merkittävintä syytä.
Alan palkkojen nousu oli vuonna 2023 historiallisen suurta. Pelkästään sopimuskorotukset olivat 6,13 prosenttia. Myös yleinen kustannustason nousu (6,2 prosenttia), joka vaikuttaa kaikkiin ostoihin, oli tämän vuosituhannen korkeinta. Kolmantena keskeisenä syynä oli vuokratyön käytön nopea kasvaminen.
Lopputuloksena näyttää olevan se, että saavutamme muutamassa vuodessa Ruotsin ja Norjan tason terveydenhuollon kustannuksissa suhteessa kansantaloutemme tulopohjaan. Nopeasti ikääntyvällä väestöllä tämä ei ole tietenkään yllättävää.
Mitkään edellä kuvatuista kustannusten nousun syistä eivät olleet ennakoitavissa, kun soteuudistuksen lainsäädäntöä valmisteltiin ja käsiteltiin eduskunnassa. Toisaalta jo silloin sosiaali- ja terveysvaliokunnan tiedotustilaisuudessa totesin, että malli ei ole ”valmis”, vaan lainsäädäntöä tulee korjata ja muuttaa saatujen kokemusten pohjalta.
Nyt hallituksen toimenpiteet ovat keskittyneet vain talouden ruuvin kiristämiseen. Eduskuntaan ei ole tuotu yhtään lakiesitystä, jolla olisi ratkottu todellisia ongelmia. Olemme pyrkineet keskustassa toimimaan rakentavasti ja esittäneet useita korjaussarjoja.
Odottavan aika on pitkä.
Lainsäädännöllä olisi nyt puututtava epäterveeseen henkilöstövuokraukseen. Alijäämän kattamisvelvollisuutta olisi pidennettävä. Yhtenäiseen kustannuslaskentaan olisi luotava normit, jotta palveluiden hintaeroihin voidaan pureutua. Ammatinharjoittajamallia olisi edistettävä ja kelakorvauksien tuhlaaminen tehottomasti olisi lopetettava välittömästi.
Uudistuksen toteuttamista olisi ryhdyttävä johtamaan valtakunnan tasolla. Se tarkoittaisi systemaattista työtä digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämisen edistämiseksi. Niistä palveluista ja toimenpiteistä tulisi luopua, joilla ei ole todettu olevan terveyttä edistävää vaikutusta. Asiantuntijat ovat todenneet näitäkin olevan paljon.
Niin kauan kuin hallitus rakentaa omaa sosiaali- ja terveyspolitiikkaansa vain toiveille saada säästöjä sosiaali- ja terveyspalveluista vaalikauden aikana 1,4 miljardia euroa, se pettää ennen muuta itseään.