Tekoälystä hyötyminen vaatii sen uhkien voittamisen
Kävin Helsingin yliopistolla seuraamassa tekoälyä käsittelevää vaalipaneelia. Poliitikot esittivät lukuisia omia ja puolueidensa mielipiteitä tekoälyyn, dataan ja datakeskuksiin liittyen.
Vaikka mielipiteet olivat yleisesti ottaen samoilla suunnilla, havaitsin kuitenkin vasemmistopuolueiden kannan olevan aihetta kohtaan usein varauksellisempi ja negatiivisempi kuin muilla puolueilla.
Itse uskon tekoälyn olevan positiivinen asia ja mahdollisuus enemminkin kuin uhka. Uhkiakin toki on monia, kuten tekoälyn vastuuton käyttö, datakeskusten tuomat ympäristöongelmat, tekoälyn luoma uhka luovalle työlle ja tekoälyn kehityksen käsistä riistäytyminen, nyt joitakin mainitakseni.
Uskon kuitenkin, että kaikki nämä ongelmat voidaan voittaa oikeilla päätöksillä. Esimerkiksi yrityksissä tekoälyä voitaisiin hyödyntää yritystoiminnan laajentamiseen työntekijöiden vähentämisen sijaan. Näin tekoälyn tuomaa uhkaa työpaikkojen viemisestä voitaisiin lieventää huomattavasti.
Olisi kuitenkin naiivia ajatella näiden uhkakuvien taklaamisen olevan helppoa ja vaivatonta. Ei, sitä se ei tule missään nimessä olemaan.
Tekoäly on uusin suurista ihmiskuntaa eteenpäin vievistä innovaatioista.
Tekoälyn lähes ylitsepääsemättömien uhkakuvien maalailu tuntuu kovin erilaiselta, kun asiaa katsotaan hieman toisesta näkökulmasta. Suurimmassa osassa maailman historian suurista murroksista ja kehitysaskeleista ihmiskunta on pelännyt mahdollisia uhkia, mutta niistä on aina jatkettu eteenpäin.
Tuntuisi näin jälkiviisaana hullulta estää esimerkiksi kaikki internetin maailmalle tuomat positiiviset asiat niiden uhkakuvien perusteella, jotka olivat tuolloin 1990-luvulla ilmassa.
Asiaan voidaan ottaa toinenkin näkökulma ja vertauskohta ympäristökriisistä.
Me ihmiskuntana tiedämme tasan tarkkaan, mitä siitä seuraa, jos tämänhetkinen luontokato ja ilmastonmuutos jatkuvat kuin pysäyttämättömänä junana eteenpäin. Kaiken hyvän lisäksi me tiedämme vieläpä tasan tarkkaan, mitä tälle planeettaamme vaanivalle katastrofille pitäisi tehdä. Emme vain saa sitä aikaiseksi.
Jos nyt lukijana haluat tarkastella tuota äskeistä vertausta ympäristökriisiin ja verrata sitä niihin tekoälyn luomiin uhkiin, joita voimme tässä vaiheessa räjähdysmäisen nopeaa kehitystä korkeintaan arvioida tulevan kannalta, saatat ymmärtää näkökulmani turhan suuresta huolesta tekoälyn suhteen muihin uhkiimme verrattuna.
Ei kuitenkaan käy sanominen, että tekoälyn uhat olisivat mitättömiä ja sen luontoisia, jotka voimme ratkoa lennosta korjaamalla. Ehei. Ongelmiin ja haasteisiin täytyy valmistautua.
Tai no, niihin olisi todellisuudessa jo pitänyt valmistautua niin, että saamme tästä murroksesta mahdollisimman suuren hyödyn kuitenkin sen haittapuolia välttäen. Itseäni ainakin hirvittäisi olla selkäleikkauksessa, jonka suorittava kirurgi on suorittanut opintonsa tekoälyn avulla.
Tekoäly on uusin suurista ihmiskuntaa eteenpäin vievistä innovaatioista, mutta kuten kaikki uusi herättää tekoälykin ihmisissä pelkoa, ennakkoluuloja ja uhkakuvia. Vaikka ne ovatkin osin liioiteltuja, on meidän hyvä valmistautua tähän tulevaan murrokseen huolellisesti viisaita päätöksiä tehden – siten, ettemme etene tämän murroksen kanssa holtittomasti pää kolmantena jalkana eteenpäin rynnäten.
Kirjoittaja on yhdeksäsluokkalainen tet-harjoittelija keskustan puoluetoimistolla.