Sähkön hintapiikit historiaan

Puheenvuoro

Viime talven pakkaspäivien hintapiikit sähköön olivat kohtuuttoman korkeita. Eikä ennuste sen parempi ole tuleville vuosillekaan.

Kun pakkanen kiristyy ja tuuli tyyntyy, sähkön hinta voi nousta hetkessä moninkertaiseksi. Se tuntuu kaikkien suomalaisten kukkarossa kaikkialla Suomessa. Erityisen huolissaan ovat omakotitaloissa asuvat ihmiset ja pienet yritykset.

Hallitus on tarjonnut ratkaisuksi sähkön hintakattoa, joka auttaa vain poikkeuksellisissa kriisitilanteissa. Tavallisena tuulettomana pakkaspäivänä siitä ei ole suomalaisille mitään hyötyä. Eivät perheet ja yrittäjät voi odottaa sodan julistamista saadakseen kohtuuhintaista sähköä.

Samaan aikaan Suomeen suunnitellaan kiihtyvällä tahdilla uusia datakeskuksia.

Investoinnit ovat tervetulleita, mutta niitä tulee johtaa etupeltoon. Investointien kyljessä mukana tulee valtavasti uutta sähkönkulutusta.

Jos tuotanto ei kasva kulutuksen mukana, hintapiikit uhkaavat nousta entisestään. Jo nyt vuosittain rikotaan aiempia hintaennätyksiä. Ei voi olla niin, että tavalliset suomalaiset joutuvat kansainvälisten teknologiayhtiöiden kasvavan sähkönkulutuksen maksumiehiksi.

Keskusta on esittänyt tähän kolme konkreettista ratkaisua. 

Tarvitsemme Suomeen lisää säävarmaa sähköntuotantoa, jotta sähköä riittää myös kovimmilla pakkasilla. Keskustan esittämä pakkaspuskuri olisi rahasto, johon kerättäisiin datakeskuksilta 1,5 sentin kilowattituntikohtainen maksu.

Rahastoon arvioidaan kertyvän noin 1,8 miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä. Sen avulla tavoitellaan vähintään kahdeksan miljardin euron investointeja säävarmaan sähköntuotantoon eri puolilla Suomea.

Toiseksi sähköntuotanto tulee tuplata ja sitä tulee tuottaa lähempänä. Datakeskusten olisi tuotava mukanaan oman kulutuksensa verran uutta puhdasta sähköntuotantoa omasta maakunnasta tai lähialueelta. Tuotannon sijoittaminen lähelle kulutusta vähentäisi siirtotarvetta ja helpottaisi uusien teollisuushankkeiden toteuttamista.

Myös kantaverkon kehittäminen on tärkeää, jotta sähköä voidaan siirtää sinne, missä sitä tarvitaan. Tarvitsemme lähisähköä.

Keskustan ratkaisuilla voidaan vahvistaa sähköntuotantoa ja samalla keventää suomalaisten sähkölaskuja.

Minusta on tärkeää, ettei energiaratkaisuja tehdä pelkästään kustannustehokkuuden ehdoilla. Kyse on myös Suomen huoltovarmuudesta.

Tarvitsemme monipuolista, kotimaista ja eri puolille maata hajautettua sähköntuotantoa, jotta yhteiskuntamme toimintakyky voidaan turvata myös häiriö- ja poikkeustilanteissa. Huoltovarmuus ei synny itsestään, vaan se on huomioitava jo tämän päivän energiapäätöksissä.

Kolmanneksi keskusta esittää kotitalouksien sähköveron poistamista asteittain vuoteen 2035 mennessä. Uudistus rahoitettaisiin datakeskusten sähköveroa korottamalla. Esimerkiksi 20 000 kilowattituntia vuodessa kuluttavassa omakotitalossa säästö olisi yli 560 euroa vuodessa.

Suomi tarvitsee investointeja ja kasvua, mutta myös kohtuuhintaista sähköä kodeille ja yrityksille.

Datakeskusten ja muiden suurten sähkön kuluttajien on kannettava vastuunsa kasvavasta sähkönkulutuksesta. Keskustan ratkaisuilla voidaan vahvistaa sähköntuotantoa ja samalla keventää suomalaisten sähkölaskuja.

Sähkön hintapiikkien ei tarvitse olla jokatalvinen riesa. Niihin voidaan vaikuttaa, kunhan päätöksiä uskalletaan tehdä ajoissa.