Ratkaisuehdotuksia hallituksen veropulmiin
Satojen miljoonien eurojen kysymys aiheuttaa hallituksessa päänvaivaa. Minulla on ehdotus asian ratkaisemiseksi.
Työllisyys on kehittynyt viimeisen kahden hallituksen aikana ennätyslukemiin. Koronakuopan jälkeen työllisten määrä jatkoi kasvuaan ja myös palkkasummat ovat nousseet. Kiitos suomalaisten työnantajien, jotka ovat työtä tarjonneet.
Lähinnä näistä syistä palkan sivukuluina perittäviä työttömyysvakuutusmaksuja on kertynyt työllisyysrahastoon yli tarpeen. Maksuja voidaan alentaa peräti 1,4 miljardin euron edestä.
Lain mukaan työllisyysrahaston pitäisi kerätä työnantajilta ja työntekijöiltä työttömyysvakuutusmaksuja vain tarvittavaksi arvioitu määrä, joten työttömyysturvan alentuessa myös palkan sivukuluina kerättäviä työttömyysvakuutusmaksuja pitää alentaa. Puskuriin rahaa ei saa määräänsä enempää kerätä.
Tilanne aiheuttaa työttömyysturvaa leikkaavalle Orpon hallitukselle ongelman: Miten säästöiksi tarkoitetut työttömyysturvan leikkaukset saadaan vahvistamaan julkista taloutta, jos lain mukaan säästetyt eurot käytetäänkin palkan sivukulujen alentamiseen?
Jos työttömyysturvan leikkaus ei hyödytäkään julkista taloutta, hallitusohjelman säästölistan uskottavuus alkaisi murentumaan jo ensimmäisessä budjettiriihessä.
Hallitusohjelman tavoittelemista 4 miljardin euron säästöistä lähes 800 miljoonaa kohdistuu vaalikauden aikana sosiaaliturvarahastoille, joten kysymys ei rajoitu vain ensi vuoteen.
Minulla on ehdotus asian hoitamiseksi.
Hallitus on aiemmin sopinut alentavansa tuloveroja tavalla, joka suosii hyvätuloisia. Samalla hallitus sopi, että vanhuspalveluista ja terveyskeskuksista leikataan merkittäviä summia.
Nyt kun palkansaajien ja työnantajien maksut ovat joka tapauksessa ensi vuonna merkittävästi keventymässä edellä kuvatuista syistä, ja alennuksen suuruus on varmasti yllättänyt myös hallituksen, niin Orpon ja Purran olisi järkevää harkita uudestaan sopimaansa erillistä veroalea.
Velkarahoitteisen ja kalliin ylimääräisen veronalennuksen sijaan kannattaisi leikata vähemmän vanhustenhoidosta ja terveyskeskuksista, ja näin turvata suomalaisten lähipalveluita.
Erityistä tilannetajua hallituksen kannattaisi käyttää suunnitellessaan hyvätuloisten täsmäveronalennuksia tilanteessa, jossa sama hallitus aikoo leikata tuntuvasti perheiltä, sairailta ja vanhuksilta.
Pidän tässä tilanteessa vauraiden suosimista solidaarisuusveroa alentamalla vakavana virheenä, osoituksena oikeiston oikeudentajun puutteesta.
Tilanteessa on myös toinen mahdollisuus korjata hallituksen linjaa oikeudenmukaisemmaksi. Työllisyysvakuutusmaksun alennusvara on nyt niin suuri, että tässä yhteydessä hallituksella olisi erinomainen tilaisuus toteuttaa universaali ansiosidonnainen työttömyysturva osana kokonaisratkaisua.
Jo nyt kaikkien palkansaajien palkasta pidätetään työttömyysvakuutusmaksuja, mutta työttömyysriskin sattuessa kohdalle, vain työttömyyskassan jäsenet ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Tilanne on kestämätön.
Keskustan tavoite ja ehdotus hallitukselle on, että palkansaajat saatetaan vihdoin yhdenvertaiseen asemaan.