Lapset median armoilla
Elämme keskellä valtavaa mediatulvaa. Media on läsnä kaikkialla ja siltä eivät välty edes taaperoikäiset lapset.
Aikanaan pystyimme jotenkin hallitsemaan median kulutustamme kun se saapui luoksemme vielä klassisella tavalla sanomalehtenä tai radio-ohjelmana ja myöhemmin TV:n välityksellä.
TV:n visuaalinen viesti kuitenkin oli se käännekohta, joka sai meidät nauliintumaan tuon kuvan ääreen ja nyt tuo kuva hallitsee ihmisten elämää lähes kaikkialla.
TV-ohjelmat, pelit ja koko mobiili kuvamaailma on hyvin keskeisessä osassa jokapäiväistä elämäämme.
Mitä tuo kuvamaailma sitten kertoo? Vastaisin, että lähinnä väkivaltaa.
Sunnuntaiaamun lasten animaatio-ohjelmista huomaa miten aamun mittaan ohjelma muuttuu yhä enemmän väkivaltaa sisältäväksi hirviömaailmaksi, jossa ongelmanratkaisu on aina käydyn taistelun lopputuloksessa.
Aivan pienille lapsille suunnattuja videopelejä ei taida löytyä, joissa ei pelissä pääsisi etenemään ilman jonkinasteista väkivaltaa tai ainakin erilaisten taisteluaseiden käyttöä.
Mitä suositummasta pelistä on kysymys sitä enemmän sen sisältö perustuu sotaan ja taisteluun tehokkailla sodankäyntivälineillä. Ihmisen ampuminen todentuntuisessa pelissä ei ole mitenkään ihmeellistä.
Tuleehan TV:stä muutakin kuin väkivaltaa. Tulee toki mielenkiintoisia ohjelmia, jopa opettavaisia ja tietoamme lisääviä dokumentteja sekä tietenkin viihdettä ja uutisia.
Mutta jokapäiväinen saippuasarjamme, jota katsotaan edelleen vauvasta vaariin, puhuttaa ja liikuttaa meitä päivittäin. Tämä kyseinen ohjelma antaa kuitenkin perhe-elämästä ja ihmissuhteista varsin kieroutuneen kuvan.
Siinä yleisenä aiheena on aikuisten ja lasten välinen jatkuva kaunainen riitatilanne. Lapset ilmaiset pettymyksensä uhkauksilla ja kostolla.
Miten on selitettävissä sitten se, että aikuisten välinen suhde useamman parin välillä ei olekaan yhteiskuntamme valtaenemmistön kuvastama tapa vaan sen prosenteissa häviävän pienen vähemmistön tapa?
Perheissä ohjelmaa katsovat usein hämmentyneet lapset keskenään kun aikuiset tekevät kiireisiä kotitöitä töistä palattuaan.
Kirjoittaja on Vesaisten Keskusliiton varapuheenjohtaja.