Kotitalousvähennys työllistää
Menneellä viikolla julkaistiin valtioneuvoston tilaama tutkimus, jossa väitettiin ettei kotitalousvähennys tuota työpaikkoja ja vähennä harmaata taloutta. Sekä kotitalouksien että palveluyritysten näkemykset arjessa ovat täysin toisenlaiset.
Kotitalousvähennys luotiin vuosituhannen alussa. Lain säätäminen oli uraauurtava hanke, koska sitä edelsi alueellinen kokeilu.
Kokeiluja soisi käytettävän enemmänkin kun tehdään uutta lainsäädäntöä. Kotitaloudet arvostavat tätä vähennysmahdollisuutta ja yrittäjät pitävät sitä tärkeänä työllistäjänä.
Keskusta kannattaa kotitalousvähennystä vaikka vasemmistopuolueet ovat alusta asti vastustaneet ”piikavähennykseksi” väitettyä etua. Julkaistun tutkimuksen anti ei anna perusteita tämän linjan muuttamiseen.
Tuoreessa tutkimuksessa on tarkasteltu kotitalousvähennykseen eri vuosina tehtyjen yksittäisten muutosten vaikutuksia ihmisten kulutuskäyttäytymiseen.
Mielestäni tutkimusasetelma on liian suppea kokonaisvaltaisen arvioinnin tekemiseen. Olenkin pahoillani että tutkimus vääristää julkista keskustelua osin perusteettomasti.
On varmaan totta, että yksittäisillä vähennyksen muutoksilla ei ole suurta merkitystä työllisyyteen. Mutta kyseinen tutkimus ei sen sijaan kerro mikä on ylipäätään kotitalousvähennyksen merkitys kotiin myytävien palveluiden yrityskentässä sekä kotien palveluostojen kehittymisessä.
Tämän VATT:n ja PT:n tutkimuksen mukaan esimerkiksi siivoustyön ostaminen kotiin on merkittävästi lisääntynyt tutkimusjakson aikana. Silti tuloksena kerrotaan, ettei kotitalousvähennyksellä ole ollut vaikutusta. Tuskinpa siivouspalveluiden käyttö kotona olisi kasvanut näin paljon ilman kotitalousvähennyksen käyttöönottoa vuonna 2001.
Alan yritysten määrän lisääntymisen on meistä jokainen varmasti huomannut jo omalla paikkakunnallaan. Tämä on myötävaikuttanut työllisyyteen.
Houkutukset niin sanotun pimeän ja kuitittoman työn käyttöön ovat varmasti vähentyneet. Saan itse paljon palautetta ja ehdotuksia kotitalousvähennyksen laajentamiseksi.
On turha olettaa ihmisten tietävän vähennyksen erilaisia yksityiskohtia. Olennaisempaa olisi kysyä vaikkapa sitä, ostaisivatko he palveluita vastaavassa määrin, jos vähennys poistettaisiin.
Pidän tärkeänä että hallitus sovitusti arvioi kotitalousvähennystä kevään kehysriihessä. Mielestäni olisi myös syytä pohtia, miten kotitalousvähennyksen käyttöä saataisiin enemmän suuntautumaan kotitalous- ja hoitotyöhön.
Nyt painopiste on rakennusalalla: Remonttien osuus koko käytetystä kotitalousvähennyksestä on jo pitkään huidellut 80 prosentin tietämissä.
Suomen ikääntyessä hoivahaaste kasvaa ja ikääntynyt väestö tarvitsee apua arjen askareisiin kun asutaan vielä kotona.
Mielestäni kotitalousvähennyksen kehittäminen hoivaan ja muihin kodin tukipalveluihin on paikallaan tulevaisuudessa. Hallituksen on syytä ottaa tämä vakavasti myös työllisyyden näkökulmasta.