Ikääntyneitä tarvitaan työelämässä
Olen saanut ihmisiltä palautetta ikääntyneiden työllisyydestä.
Moni ihmettelee miten eläkeputken poistaminen tuo työpaikkoja tai eikö olisi parempi päästää ikääntyneet eläkkeelle ja ottaa nuoret tilalle. Totean vahvasti, ei olisi.
Kokeneilla työntekijöillä on valtava tieto- ja taitopääoma, jota tarvitaan suomalaisilla työpaikoilla ja koko yhteiskunnassa. Ikäihmisiä ei saa siirtää syrjään.
Parhaimmat työnantajat rakentavat siltoja tiedon siirtymiselle uran loppupäässä olevilta nuoremmille työntekijöille.
Lisäksi asialla on kansantaloudellinen näkökulma. Jos ja kun haluamme hoitaa valtion taloutta vastuullisesti, työllisyyden on oltava kaiken politiikan tekemisen ytimessä.
Maamme ikääntyy ja työiässä olevat ikäluokat ovat tulevina vuosikymmeninä entistä pienempiä suhteessa hoivan tarpeessa oleviin ikäluokkiin. Jokaisen työkykyisen on päästävä mukaan työelämään ja voitava pysyä siellä niin pitkään kuin mahdollista.
Yli 55-vuotiaiden työllisyyttä on mahdollista nostaa.
Vertailukohtaa on syytä hakea Suomen naapurimaista, joissa ikääntyneiden työllisyys on huomattavasti paremmalla tolalla kuin meillä.
On hienoa, että moni suomalainen tekee työtä osittain eläkkeelle jäätyään. Esimerkiksi moni jo vanhuuseläkkeelle jäänyt lähihoitaja tietää, että hänen työtään tarvitaan. Vastaava työvoimapula on pian todellisuutta entistä useammalla alalla.
Sen sijaan, että työnnetään ihmisiä aikaisemmin eläkkeelle, meidän pitää pyrkiä siihen, että työt jatkuvat mahdollisimman pitkään. Siksi erilaisia liian varhaisen eläköitymisen väyliä on välttämätöntä vähentää.
Samalla pitää lisätä vuosiin työkykyä ja terveyttä.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrän kasvu on saatava pysähtymään eri tahojen yhteisillä toimilla.
Ihmisillä pitää olla kokemus, että he saavat apua eikä heitä pallotella paikasta toiseen. Erilaisten kremppojen jälkeen pitää saada kuntoutusta ja päästä takaisin töihin eikä palata eläkkeelle palveluiden puutteen vuoksi.
Työelämämme pitää myös muuttua joustavammaksi erilaisille työkyvyille ja eri elämäntilanteisiin, kuten omien vanhempien hoivaamisen hetkelle.
Ihmisillä pitää olla kokemus, että he saavat apua eikä heitä pallotella paikasta toiseen.
Kun puhutaan hallituksen työllisyystoimista, on tärkeää muistaa, että hallitus ei voi päätöksillään luoda työpaikkoja. Työpaikat luo yrittäjä joka uskaltaa ottaa riskin liiketoiminnan kasvusta ja palkata uuden ihmisen.
Hallituksen tehtävä on luoda vakaat ja ennakoitavat olosuhteet, lisätä yrittäjän ja yrityksen asiakkaiden luottamusta tulevaisuuteen, tukea tuotekehitystä, pitää kustannusten nousua aisoissa sekä varmistaa osaavan työvoiman saatavuutta.
Näitä päätöksiä hallitus teki budjettiriihessä.
Tuloksena oli tasapainoinen kokonaisuus. Taloutta vahvistettiin yhtäältä parantamalla yritysten toimintaedellytyksiä toisaalta tekemällä päätöksiä, joilla lisätään työllisyyttä. Ikääntyneiden työllisyyden parantaminen on osa tätä kokonaisuutta.
Kestävä taloudenpito on väline tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamiseen. Valtio velkaantuu nyt, koska se ottaa koronakriisin iskua vastaan ihmisten, kuntien ja yritysten puolesta.
Velkojen maksun aikakin kuitenkin koittaa. Siitä selviämiseen tarvitaan työllisyyden lisäämistä ja uutta kasvua.
Työ on jo aloitettu.