Hallituksen veropolitiikan kovat seuraukset: Pk-yritykset ahdingossa
”Sen, mitä olen meidän jäsenistön kanssa keskustellut, niin pienimmät yritykset ovat suurimmassa ahdingossa”, totesi Puhtausala ry:n toiminnanjohtaja Sari Mattila Kauppalehden haastattelussa tammikuussa. Ahdingon taustalla on hallituksen päättämä tuntuva heikennys kotitalousvähennykseen.
Kotitalousvähennyksen leikkaus, arvonlisäverojen korotukset ja verohuojennusten poistot ovat sysänneet pienyrittäjät pinteeseen. Talouselämän päätoimittaja Jussi Kärki kiteytti tilanteen: Verojen salarakkaat – Orpo ja Purra moukaroivat taas pieniä yrittäjiä.
Hallitus, jossa ei ole vasemmistoa tai demareita, on tehnyt tavallisen keskituloisen ja keskiluokan verotuksesta kireämpää kuin koskaan viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun huomioidaan myös kulutusverot. Kun keskiluokka väsyy, yrittäjänkin ahdinko syvenee.
Syksyllä Suomen yleinen arvonlisäverokanta nostetiin tappiin. Vuodenvaihteessa veronkorotushallitus jatkoi taloutta näivettäviä toimiaan.
Kotitalousvähennyksen leikkaamisen lisäksi alempi arvonlisäverokanta nousi rajusti. Liikuntapalvelut, kulttuuri, majoitukset, henkilöliikenne, kirjat ja lääkkeet kallistuivat hallituksen päätöksin. Myös ALV:n alarajahuojennus poistuminen tuli voimaan nyt vuoden 2025 alusta.
Orpon ja Purran veronkorotushallitus on erehtynyt kuvittelemaan, että Suomen julkisen talouden ongelmat voidaan ratkota pelkillä leikkauksilla ja veronkorotuksilla. Talous on psykologiaa, mutta hallitukselta puuttuu herkkyys ymmärtää, että luottamus ja usko tulevaisuuteen ovat kasvun edellytyksiä.
Nyt yritysten investoinnit ovat pysähtyneet ja kuluttajat säästävät. Reilun kasvun sijaan tunnelin päässä näkyy kitukasvuisuutta, jollei sitten veronmaksajille tyrmäävän kallis tunnin juna.
Palkankorotusten tuoma ostovoiman kasvu ja korkojen lasku pitävät toivon liekkiä yllä siitä, että näkymä voisi edes hieman parantua. Hallituksen teot eivät.
Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna haettiin konkurssiin 3 475 yritystä. Konkurssien määrä on tällä vaalikaudella noussut jo koko 2000-luvun ennätystasolle. Koronaa edeltävään aikaan verrattuna konkurssiluku on kolmanneksen suurempi. Konkurssihakemusten määrän kasvu johtuu siitä, että pieniä yrityksiä haetaan yhä enemmän konkurssiin.
Konkurssit ovat jäävuoren huippu. Pk-yritykset ovat nyt laajasti todella kovilla. Viimeisimmässä yrittäjägallupissa enää 41 prosenttia yrittäjistä olikin tyytyväisiä hallituksen toimintaan.
Nuivaa suhtautumista pk-yrityksiin kuvastaa myös se, että hallitus on rajoittamassa puhtaan siirtymän investointien verohyvityksen suuryrityksille.
Hyvitykseen oikeuttavan investoinnin raja on asetettu 50 miljoonaan euroon, kun taas Saksassa ja Ranskassa myös pienet ja keskisuuret yritykset saavat helpotuksia jo murto-osan pienemmällä investoinnilla.
Saksassa raja on tiettyjen investointien osalta 500 000 euroa. Sadasosa Orpon hallituksen rajasta. Miksi Suomi kurittaa omia pk-yrityksiä, kun muualla niiden elinvoimaisuus nähdään talouden veturina?
Myös alueellisia veroporkkanoita on käytössä Keski-Euroopassa eli erityistalousalueajettu on voimissaan.
Lisäksi hallituksen vaatimus hyvinvointialueiden alijäämien nopeasta kattamisesta on johtanut siihen, että ostopalveluja supistetaan rajusti. Monet pk-yritykset, jotka toimivat palveluntarjoajina, ovat joutuneet kantamaan tämän seuraukset.
Hallituksen puoliväliriihi on viimeinen ratkaiseva hetki. Hallituksella ei ole enää varaa yhteenkään mikro- sekä pienten ja keskisuurten yritysten näkymiä entisestään kurjistavaan päätökseen.
Nyt tarvitaan sen sijaan kasvua tukevia toimenpiteitä, jotka palauttavat yrittäjien uskon ja nostavat Suomen talouden apatian suosta. Jos pienet ja keskisuuret yritykset kaatuvat, kaatuu myös hyvinvointi, jonka ne luovat.