Talvi tuli pakkasineen ja yllätti maan hallituksen
Sähkön raju hinnannousu on kurittanut suomalaisia sähkökäyttäjiä useamman viikon. Kylmällä säällä tuulee harvoin ja kylmyys myös tarkoittaa korkeaa lämmityksen tarvetta.
Tuulivoiman seisoessa kylmässä säässä sähkön kysyntä on kovaa mutta tarjonta heikkoa. Tämä yhtälö johtaa pörssisähkön korkeisiin hintapiikkeihin.
Kolmannes Suomen omakotitaloista lämpiää sähköllä ja monessa kodissa ei näillä sähkön hinnoilla ole varaa lämmittää. Hintavaihtelut kuuluvat olennaisesti pörssisähkön mekaniikkaan, mutta yli kymmenkertaiseksi kohoavat huiput eivät sovi tilanteisiin, joissa sähköä on pakko käyttää.
Puheista huolimatta hallitus ei ole saanut mitään aikaan tilanteen korjaamiseksi.
Samassa tilanteessa viime hallituskaudella kokoomuksen ja perussuomalaisten kellokkaat vaativat Petteri Orpon (kok.) johdolla pikaisia toimia korkeiden sähkön hintojen kohtuullistamiseksi. Nyt hallitusvastuussa olevat puolueet ovat tyystin unohtaneet aikaisemmat puheensa.
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) on suomalaisen energia-alan menestystarina. Yhteistuotannossa sähköä tuottavan voimalaitoksen lämpimät lauhdevedet käytetään kaukolämpöverkossa. Yhteistuotannon hyötysuhde on korkeampi kuin erillistuotannon ja siinä polttoaineen energian voidaan hyödyntää jopa yli 90-prosenttisesti.
Yhteistuotannossa polttoaineena käytetään yhä enenevissä määrin kotimaisia puupohjaisia biopolttoaineita, kuten metsähaketta ja sahojen sivuvirtoja eli kuorta ja purua. Myös turve ja jäte palavat yhteistuotannon kattiloissa.
Yhteistuotannon suurimmat hyödyt saadaan kylmissä olosuhteissa, kuten Suomessa. Lisäksi CHP-laitokset voivat joustavuutensa ansiosta reagoida nopeasti pörssisähkön hinnanvaihteluihin. CHP-laitokset voivat hyödyntää monenlaisia biopolttoaineita parantaen huoltovarmuutta, ja ne sijaitsevat usein kaupunkien lähistöllä pienentäen sähkönsiirtohäviötä.
Yhteistuotannon valoisa tulevaisuus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Hyvänä huonona esimerkkinä tilanteesta on Meri-Porin kivihiilivoimala, jonka Huoltovarmuuskeskus on varannut huoltovarmuuskäyttöön.
Se ei tällä hetkellä ole sähkömarkkinoilla tasoittamassa hintapiikkejä vaan seisoo suljettuna odottamassa poikkeusoloja. Kuluttajia kurittava sähkön hintapiikki ei poikkeusolojen perusteita tunnu täyttävän.
Kotimaisuus, huoltovarmuus ja biopolttoaineketjun työpaikat ovat painavia syitä turvata sähkön ja lämmön yhteistuotanto myös tulevaisuudessa.