Arvokas toimija vai kahvinkeittäjä?
Poliittisissa naisjärjestöissä toimivat joutuvat säännöllisin väliajoin vastaamaan kysymykseen tarvitaanko naiserityisiä järjestöjä, vai olisiko tasa-arvoa parempi edistää yleisesti.
Naisten keskeisiin tehtäviin nostamiseen tarvitaan myös valistuneita miehiä.
Niitä on keskustassa viime vuosina ollut. Puoluejohdossa on naisenemmistö ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat ovat naisia.
Huhtikuussa työnsä aloittaneessa eduskunnassa on 94 naista.
Eduskuntavaaleissa äänestettiin muutoksen puolesta. Naisten menestys vaaleissa ei ole tullut tyhjästä.
Vaalitulos oli pitkäjänteisen ja kovan työn tulos, jossa poliittiset naisjärjestöt ovat keskeisiä tekijöitä toimiessaan tasa-arvon edunvalvojina.
Hallituspuolueiden naisjärjestöt vaativatkin huhtikuussa yhteiskannanotossaan, että puolueiden poliittisten naisjärjestöjen rahoitus turvataan ja pidetään vähintään kuuden prosentin suuruisena puoluetuesta.
Tällä tavoin varmistetaan tasa-arvotyön jatkumo myös tulevaisuudessa.
On totta, että osa puolueissa toimivista naisista ei tule koskaan toimimaan naisjärjestöissä.
Tämä ei kuitenkaan oikeuta puhumaan naistoiminnasta aliarvioivaan ja epäkunnioittavaan sävyyn.
Jokaisen toimintapanos puolueiden ja demokratian eteen on tärkeää.
Minulle todettiin viime viikolla pilke silmäkulmassa, että keskustanaiset keittävät hyvää kahvia!
Sanojan tuntien, luokittelin lausahduksen aidoksi positiiviseksi palautteeksi.
Asenteeseen voi suhtautua monin tavoin. Voi ilmoittaa, ettei ole halukas kenenkään kahvia keittelemään tai voi hymyillen sivuuttaa koko asian.
Kahvin merkitystä suomalaisessa kokouskulttuurissa ei voi kuitenkaan vähätellä.
Taannoin järjestötoiminnassa mukana oleva puolisoni kotiutui kokouksesta. Tiedustelin kokouskuulumisia: paljonko oli osanottajia ja mistä keskustelitte.
Ensimmäinen arvio kokouksen järjestelyistä oli: eihän siellä ollut edes kahvia!
Kirjoittaja on keskustanaisten pääsihteeri