Analyysien aika
Ministeri Seppo Kääriäinen kirjoitti työryhmineen Ajatuspaja Alkiolle kattavan vaalianalyysin, joka on esitelty medialle ja myös puolueen sisäisesti. Puolueella on kaksi omaa ja Alkiota pidempää vaalianalyysiprosessia meneillään, joiden osallistavan luonteen vuoksi ne valmistuvat vasta syksyllä.
Teemme siis laajalla rintamalla töitä sen eteen, että käymme läpi paitsi kevään vaalituloksen taustan myös isomman toimintaympäristön analyysin viimeisen reilun vuosikymmenen ajalta.
Joku saattaa pohtia, miksi on useampi työ liikkeellä yhtä aikaa. Että jos syntyy useita analyysejä, mikä on sitten se johtopäätöksiltään oikea versio?
Keskustassa on totuttu paitsi hyvin itsekriittiseen analyysityöhön myös tavoittelemaan yhtä totuutta. Se on politiikassa kuitenkin mahdoton tehtävä ja tavoite. Jokainen arvio ja analyysi on aina subjektiivinen. Totuuskomissioita ei kannata asettaa, koska absoluuttista totuutta ei politiikassa ole.
Totuuden etsimisen sijaan kannattaa keskittyä hakemaan syy ja seuraus -suhteita ja ennen muuta riittävän yhteneväisiä näkemyksiä tulevaisuuden suunnasta. Vahvan tulevaisuuden pohja lähtee ilman muuta menneen ymmärtämisestä, mutta puolueen luottamus rakennetaan eteenpäin katsovalla politiikalla.
On selvää, että keskusta on yleispuolue ja meidän on tavoiteltava nousua pääministeripuolueeksi. Tämä tarkoittaa, että puolueen politiikan ei saa antaa kaventua minkään yksittäisen sektorin edunvalvonnaksi. Tarvitsemme myös poliitikkoja, jotka kykenevät keskustelemaan Suomen suunnasta, ei vain oman vaalipiirin asioista.
Yleispuolue tarvitsee myös äänestäjiä ympäri Suomen. Vaalien jälkeinen keskustelu puolueessa on keskittynyt noteeraamaan maaseutukuntien äänisiirtymän perussuomalaisille. Tämän taustasyyt onkin analyysityössä perattava tarkasti läpi.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt keskustan kaupunkikannatuksen notkahtaminen. Puolueen oma analyysi on keskittynyt seuraamaan suhteellisten valta-asemien kautta vaalitappioita vuosina 2019 ja 2023.
Se jättää kuitenkin huomiotta absoluuttisten äänimäärien alamäen, joilla on samanlainen merkitys puolueen kokonaistulokseen kuin niin sanottujen vahvojen kannatusalueiden äänillä.
Meille tyypillinen analyysi lähtee siis liikkeelle keskustan vallasta eikä puolueen äänestäjistä, joita on ollut aina paljon myös perinteisesti vahvojen kannatusalueiden ulkopuolella.
Tiedämme näistäkin vaaleista, että menetimme pelkästään eteläisen Suomen kaupungeissa enemmän ääniä kuin Oulun ja Lapin vaalipiireissä yhteensä. Samoin tiedämme, että vaalien 2015 jälkeen olemme menettäneet 21 suurimmassa kaupungissa yhteensä 110 000 äänestäjää.
Tarvitsemme useita analyyseja siksi, että myös nämä meille ilmeisesti kasvottomat äänestäjät saavat huomionsa. Yksi ja ilmiselvältä tuntuva johtopäätös ei voi olla ainoa eikä varsinkaan ainoa oikea, vaikka olemme puolueena tottuneet etsimään jotain yksittäisiä selitystä ja syytä.
Politiikka on sisältöjen ja toimintatapojen osalta muuttumassa koko ajan nopeatempoisemmaksi. On siedettävä epävarmuutta, joka on nykypolitiikan ainoa pysyvä olosuhde. Opimme sietämään epävarmuutta, kun annamme arvoa moniäänisyydelle myös analyysityössämme.