Alueiden elinvoimasta pidettävä huolta

Keskustanuorten liittokokouksessa Savonlinnassa huolestuttavan monen nuoren suusta kantautui huoli omasta kotiseudustaan. Tilanne kunnissa on nyt erittäin vakava.

Keskustanuorten liittokokouksessa hyväksytyssä tavoiteohjelmassa yksi tavoitteistamme on alueiden elinvoimasta huolehtiminen.

Alueiden pitää voida erikoistua ja menestyä omilla vahvuuksillaan, ja liikenneyhteyksien pitää toimia hyvin myös liiketoiminnan tarpeisiin. Haluamme ympäristöystävällisen Suomen, jossa joukkoliikenteestä ja älykkäästä kutsuliikenteestä vähintään toinen, mielellään molemmat ovat aidosti kaikkien saatavilla.

Panostukset raideliikenteeseen on välttämättömyys. Myös teiden kunnossapito takaa yrittäjyyden kaupunkikeskusten ulkopuolella. Joka puolella Suomea tulee olla mahdollisuus yrittää. Tiet sekä raiteet on saatava kuntoon!

Valtion työpaikkoja tulee sijoittaa tasapuolisesti ympäri Suomea alueen osaaminen huomioiden. 

Itsenäiset, elinvoimaiset ja taloudellisesti tasapainossa elävät kunnat ovat Suomen kulmakivi. Vahvat maakunnat ovat alueiden elinvoiman tae.

Keskustan ollessa hallitukessa kuntatalouden näkymät eivät saisi näyttää näin surullisilta. Noin kaksi kolmasosaa kunnista teki negatiivisen tuloksen viime vuonna. Kunnat ja kuntayhtymät ottivat lainaa lisää lähes miljardin.

Kuntien talous heikkeni pääosin siksi että toimintamenot kasvoivat mutta esimerkiksi verotulot ja valtionosuudet vähenivät.

Kuntien rahoitus on turvattava ja velvoitteita vähennettävä. Kuntia ei tule erikseen painostaa kuntaliitoksiin.

Olen pitkään tuntenut epävarmuutta siitä, miten kunnat voivat taata kaikki valtion tulevaisuudessa asettamat vaatimukset.

Kuntataloutta koettelee nyt mielestäni erityisesti väestörakenteen muutos, sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvavat menot, tyhjiksi jäävät tai homekiinteistöt ja keskittäminen.

Sen sijaan, että kunnilta odotetaan jatkuvasti lisää palveluita, olisi syytä miettiä miten jo olemassa olevat palvelut taataan, kun nytkin jo tehdään niiden eteen hartiavoimin töitä.

Onneksi kuntaliiton ennakollisten valtionosuuslaskelmien (14.10.2019) mukaan kuntien valtionosuudet kasvavat 610 miljoonaa euroa eli 7,1% vuodesta 2019 vuoteen 2020. Kuntaliiton mukaan myös valtionosuuskompensaatio eli veromenetysten kompensaatio maksetaan vielä tänä vuonna. Nämä toimet ovat kädenojennus hallitukselta.

Mutta miksi kuntatalous on kuralla? Syitä on varmasti monia, mutta helpotusta asiaan ei luo valtion uudet velvoitteet kunnille.

Toivon hallitukselta ulostuloja ja tekoja kuntien tueksi. Keskustan on pidettävä huoli siitä, että maakunnissa kuntien talous alkaa helpottumaan. Nämä kärvistelevät kunnat ovat meidän ydinaluettamme. Autetaan omiamme.

Kirjoittaja on Keskustanuorten varapuheenjohtaja