Välikysymys antaa mahdollisuuden oikoa mielikuvia oikeistolaisesta politiikasta
Keskustan puoluevaltuuston jäsenille tehdyn kyselyn mukaan 59 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että Juha Sipilän hallituksen politiikka on liian oikeistolaista.
Luku on kasvanut jyrkästi viime keväästä. Silloin väitteeseen yhtyi 30 prosenttia vastanneista.
Kyselyn tuloksia arvioitaessa kannattaa panna merkille, että siihen vastasi vain 67 henkeä eli joka toinen valtuuston jäsen.
Siitä huolimatta tulos kertoo merkittävästä mielipiteiden heilahduksesta puolen vuoden aikana.
Tätä muutosta tuntuu yllättävältä, jos tarkastellaan sitä, mitä puolen vuoden aikana on tapahtunut.
Merkittävin muutos on se, että Suomen talous on kääntynyt reippaaseen kasvuun.
Tällä hetkellä kasvu on jo läntisen Euroopan nopeinta.
Samaan aikaan työssä käyvien määrä kasvaa ja työttömien työnhakijoiden määrä vähenee nopeasti.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan sen kortistoissa oli lokakuun lopussa 56 400 työtöntä työnhakijaa vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Kyselyn viesti on joka tapauksessa otettava vakavasti.
Keskustan tärkeimpien vaikuttajien mielipiteiden muutoksen taustalla näyttää olevankin syvempiä tekijöitä kuin viimeisen puolen vuoden tapahtumat.
Kysymys on ennen muuta mielikuvista.
Vihreät ja vasemmisto ovat rummuttaneet hallituksen politiikan oikeistolaisuutta siitä lähtien kun hallitus muodostettiin.
Tätä keskustelua on vauhdittanut keskustan alamäki puoluegallupeissa.
Julkisuudessa kannatuksen laskua on selitetty sillä, että hallituksen politiikka olisi liian kokoomuslaista kelvatakseen keskustan kannattajille.
Jos kyse on mielikuvaongelmasta, sen korjaaminen on mahdollista mutta vaatii paljon työtä.
Keskustan pitää vain nostaa näkyvämmin esiin oma linjansa.
Vasemmiston ja vihreiden perjantaina jättämä välikysymys tarjoaa ensimmäisen mahdollisuuden mielikuvien oikomiseen.
Hallitus voi esitellä pitkän listan päätöksistä, joilla on lievitetty sosiaalista eriarvoisuutta. Paras esimerkki on takuueläkkeiden korotus.
Kyselyn viesti on joka tapauksessa otettava vakavasti.
Mielikuvia saattaa selittää aikamoinen paradoksi.
Sipilän hallitus on onnistunut jopa liian hyvin. Talous kasvaa, palkat nousevat ja veroaste laskee.
Tässä tilanteessa esimerkiksi sosiaaliturvan indeksien jäädytys tuntuu kohtuuttomalta niistä ihmisistä, jotka elävät vähimmäisetuuksien varassa.
Keskusta joutuukin vakavasti pohtimaan, olisiko mahdollista tehdä vielä loppuvaalikauden aikana parannuksia kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten etuuksiin.