Uniper pelastettiin siedettävällä kompromissilla
Saksan valtio ja suomalainen energiayhtiö Fortum pääsivät perjantaina sopimuksen Fortumin tytäryhtiön Uniperin pelastamisesta. Saksan valtio ostaa tulee Uniperin omistajaksi 30 prosentin osuudella, minkä lisäksi Saksan valtio ja sen omistama pankki antavat Uniperille yhteensä 15 miljardin euron tukipaketin.
Saksan valtio sitoutui vielä lisätukeen, jos Uniperin tappiot ylittävät seitsemän miljardin rajan.
Suomen valtio omistaa enemmistön Fortumista, joten kyse on käytännössä myös Saksan ja Suomen valtioiden välisestä yhteisymmärryksestä. Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) seurasi neuvotteluja tiiviisti ja piti lopputulosta hyvänä kompromissina.
Uniper on tehnyt pahimmillaan tappiota 50 miljoonaa euroa päivässä sen vuoksi, että se on joutunut myymään kaasua asiakkailleen vanhoilla hinnoilla. Kun venäläinen kaasu ei ole kulkenut kuten ennen Ukrainan sotaa, Uniper on joutunut ostamaan kaasua muualta moninkertaisilla hinnoilla.
Uniperin tappiokierre ei katkea välittömästi. Saksan valtio sitoutui neuvotteluissa siihen, että Uniper voi periä asiakkailtaan lähempänä markkinahintoja olevia hintoja viimeistään lokakuun alusta lähtien. Nähtäväksi jää, kuinka paljon tappiota kertyy siihen mennessä.
Saksan valtiolla oli neuvotteluissa paljon pelissä. Uniperillä on niin keskeinen rooli Saksan energiantuotannossa, että sitä ei voinut päästää kaatumaan. Saksa suostuikin kompromissiin, jota voi pitää Suomen kannalta vähintäänkin siedettävänä.
Fortum on sijoittanut vuoden aikana kahdeksan miljardia euroa Uniperiin. Ministeri Tuppurainen korosti perjantaina, että näitä rahoja ei ole menetetty vaan ne pysyvät saatavina Fortumin taseessa. Hän uskoi, että saatavat saadaan myös perittyä jollakin aikataululla.
Suomessa oppositio on pelotellut miljarditappioilla, jotka jäisivät lopulta veronmaksajien piikkiin. Perjantain sopimuksessa tämä riski vältettiin.
Eivät Fortum ja veronmaksajat tietenkään aivan kuivin jaloin Uniperin kriisistä selviä. Fortumin omistusosuus Uniperistä supistuu, ja todennäköisesti myös valtion osinkotulot pienenevät.
Suurimmat tappiot Suomen kansantaloudelle koituvat joka tapauksessa energiakriisistä, joka johtuu Venäjän raakalaismaisesta hyökkäyssodasta Ukrainassa. Kriisi vaatii niin Suomessa kuin koko Euroopassakin mahdollisimman nopeaa irtautumista venäläisestä fossiilienergiasta.
Fortum on niin vahva yhtiö, että edes Uniperin ongelmat ja Venäjän toiminnasta koituvat menetykset eivät sitä kaada. Riskiä on otettu, nyt vain monta riskiä on lauennut Ukrainan sodan vuoksi.
Selvää on, että Uniperistä pestään Suomessakin jälkipyykkiä vielä ainakin eduskuntavaaleihin asti. Oppositiolle se on liian herkullinen aihe. Eri asia on, olisiko kukaan pystynyt neuvottelemaan Suomen kannalta parempaa ratkaisua Uniperin kriisiin.
Valtion omistajaroolista on kuitenkin tarpeen käydä jälleen kerran keskustelua.
Jotkut asiantuntijat ovat katsoneet, että valtion ei pitäisi ylipäätään olla enemmistöomistaja pörssiyhtiössä. Jos omistusta on, valtion pitäisi tyytyä mahdollisimman passiiviseen rooliin omistajana.
Toisessa ääripäässä ovat kulloisenkin opposition viljelemät vaatimukset, että valtio-omistajan pitäisi osallistua aktiivisemmin yhtiöidensä, myös pörssiyhtiöiden päätöksentekoon.
Jokainen omistajaohjausministeri on vuorollaan joutunut tasapainoilemaan näiden vaatimusten välimaastossa. Tuppurainen selvisi omasta tulikokeestaan paremmin kuin jotkut edeltäjänsä.