Ulkomaalaisten tekemät seksuaalirikokset järkyttävät kansalaisia

Harvoin on mikään asia kuohuttanut suomalaisia niin paljon kuin viime viikkojen uutisointi alaikäisten tyttöjen seksuaalisesta hyväksikäytöstä Oulussa ja Helsingissä.

Poliisi on ottanut kiinni useita ulkomaalaistaustaisia miehiä näistä rikoksista epäiltyinä. Tiettävästi jotkut heistä ovat tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina.

Tapaukset ovat järkyttäneet syvästi sekä kansalaisia että heitä edustavia poliitikkoja. Hallitus käsittelee tilannetta tällä viikolla pariin otteeseen. Eduskuntaryhmät pohtivat tiistaina, mitä toimia lainsäätäjä voisi tehdä vielä tällä vaalikaudella näiden rikosten ehkäisemiseksi.

Tilannetta voi verrata ”metoo” –liikkeen aiheuttamaan kuohuntaan eri puolilla maailmaa. Se nosti pintaan naisten hyväksikäytön ensin viihdeteollisuudessa ja kulttuurielämässä mutta laajeni sitten yhteiskuntaelämän kaikille aloille.

Metoo –kampanja muutti – toivottavasti pysyvästi – miesten ja naisten yhteiselämän pelisääntöjä. Hyväksyttävän käytöksen ja puheen rajat siirtyivät terveempään suuntaan.

Rikoksesta vastaa vain ja ainoastaan sen tekijä.

Jos tapaukset etenevät nyt samalla tavalla kuin metoo-kampanjassa, lähiviikkoina voi nousta esille vielä monta uutta epäilyä alaikäisten tyttöjen hyväksikäytöstä. Näin käy, jos ja toivottavasti kun vaikenemisen ja häpeän muurit murtuvat ja tähän saakka hiljaa pysyneet uhrit alkavat kertoa kokemuksistaan.

On tunnettu tosiasia, että suuri osa seksuaalirikoksista jää tutkimatta sen vuoksi, että uhrit eivät uskalla kertoa niistä kenellekään. On vain hyvä, jos kertomisen kynnys madaltuu viime viikkojen uutisoinnin ansiosta.

Vaikka tunteet käyvät nyt ymmärrettävistä syistä kuumana, on hyvä pitää mielessä oikeusvaltion keskeiset periaatteet.

Kaikki alaikäisten hyväksikäyttötapaukset ovat tuomittavia tekijöiden etnisestä taustasta riippumatta.

Rikoksesta vastaa vain ja ainoastaan sen tekijä. Poliisin tehtävä on tutkia, ja tuomioistuimet määräävät rangaistukset aikanaan. Tätä prosessia pitää kunnioittaa ja antaa sille työrauha.

Lisäksi on syyttä korostaa, että uhrit eivät ole syyllisiä. Alaikäiset saattavat olla liian sinisilmäisiä esimerkiksi vastatessaan sosiaalisessa mediassa yhteydenottopyyntöihin. Se ei yhtään vähennä tätä kanavaa hyödyntäneiden rikoksentekijöiden syyllisyyttä, päinvastoin.

On hyvä, jos nämä tapaukset johtavat yhteiselämän pelisääntöjen muuttumiseen metoo-kampanjan tavoin. Vanhempien pitää seurata tarkemmin lastensa some-elämää. Myös kouluissa on syytä kertoa riskeistä, jotka liittyvät tuntemattomien ihmisten yhteydenottopyyntöihin.

Uhrien lisäksi tukea kaipaavat nyt myös heidän perheensä. Monessa kodissa on nyt hätä ja suru omasta tai muuten läheisestä lapsesta, joka on joutunut rikoksen uhriksi.

Poliitikoilla on tietenkin oma vastuunsa. Heidän tehtävänsä on varmistaa ensinnäkin poliisille riittävät resurssit tutkia rikoksia. Toiseksi on syytä katsoa, mitä muutoksia lainsäädäntöön tarvitaan.

Kansalaisten oikeustaju vaatii nyt ainakin ankarampia tuomioita pedofiliarikoksiin syyllistyneille. Rikoksiin syyllistyneiden turvapaikanhakijoiden karkottamista on syytä vauhdittaa.

Helppoja ratkaisuja ei kuitenkaan ole. Suomea sitovat esimerkiksi pakolaispolitiikassa monet kansainväliset sopimukset. Kansainvälinen sopimusjärjestelmän kunnioitus on erityisen tärkeää juuri Suomen kaltaisille pienille maille.

Jo nyt on selvää, että viime viikkojen uutiset nousevat yhdeksi vaalikeskustelun aiheeksi. Tähän keskusteluun vaaditaan kaikilta puolueilta selkeitä vastauksia.