"Suuri käyttämätön reservi" – Keskustanaiset 75 vuotta
Toistakymmentä maalaisliittolaista naista kokoontui 75 vuotta sitten välirauhan aikana 26. huhtikuuta 1941 Helsinkiin Heimolan juhlasaliin perustamaan uutta järjestöä, Maalaisliiton Naisia.
Perustamisessa ei ollut kyse hetken mielijohteesta. Takana oli paljon pidempi historia kuin usein arvataan.
Opettaja Naimi Tuohino oli esittänyt Maalaisliiton naisjärjestön perustamista jo 1907. Maalaisliiton ensimmäisessä yhdeksän kansanedustajan ryhmässäkin oli yksi nainen, opettaja Hilma Räsänen Viipurin maalaiskunnassa.
Naisjärjestön perustamishetkellä Maalaisliiton eduskuntaryhmässä oli 56 kansanedustajaa. Miesten määrä oli kasvanut ensimmäisen eduskuntaryhmän ajoista 40 edustajalla. Naisten määrä oli noussut yhdellä. Maalaisliiton eduskuntaryhmässä oli kaksi naista, Aino Luostarinen ja Tilda Löthman-Koponen.
Naisedustajien määrä oli vähän puolueelle, joka 1908 Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalaisen Maalaisliiton (EPNM) ja Suomen Maalaisväestön Liiton (SML) yhdistyessä oli kirjannut tavoitteeksi, että nainen ”on asetettava täydelliseen tasa-arvoon miehen kanssa”.
Suomen Maalaisväestön Liiton ohjelmassa jo 1906 oli vaadittu, että ”taito, ansio, kokemus ja koeteltu kansalaiskunto tulevat perusteeksi virkanimityksille, sekä että naiselle on maksettava samasta työstä sama palkka kuin miehellekin”.
Sen jälkeenkin ”Naisasia” oli pysynyt puolueohjelmien otsikoissa. Tosin ohjelmateksti ei ollut paljon otsikkoa pidempi, mutta linjaus oli selkeä. Vuoden 1932 puolueohjelmassa todettiin: ”Lainsäädännön kautta on pyrittävä saattamaan nainen tasa-arvoiseksi miehen kanssa.”
”Uskomme, että suuri on se käyttämätön reservi, joka ajan pitkään tällä uudella toimintamuodolla saadaan puolueemme voimavaroja lisäämään”, arvioitiin Liitto-lehdessä Maalaisliiton Naisten merkitystä 75 vuotta sitten.
Tekemätöntä työtä riitti, niin poliittista kuin toiminnallista. Kevät 1941 oli otollinen aika ottaa aloite maalaisliittolaisen naisjärjestön perustamiseksi.
Talvisodan ja välirauhana aikana naiset olivat hoitaneet miesten töitä, lunastaneet paikkansa niin peltomiehinä kuin työmiehinä. Aika oli hälventänyt eroja naisten ja miesten töiden välillä.
Sukupuolten erot työelämässä olivat kaventuneet, mutta jo 1930-luvulta lähtien korostunut naisten tehtävä uuden sukupolven kasvattajana vahvisti perinteistä työnjakoa. Naisen piti olla mies paikallaan, mutta täyttää paikkansa myös äitinä ja kasvattajana.
Maalaisliiton Naisten perustaminen osui sisäpoliittiseen murrosvaiheeseen; työ- ja kotielämän yhteensovittamiseen sekä tasapainotteluun erilaisten yhteiskunnallisten ja yksityisten velvoitteiden välillä.
On hämmästyttävää, miten työ on edelleen kesken. Tasa-arvokysymyksissä ovat samat ristipaineet kuin 75 vuotta sitten. Samasta työstä sama palkka -vaatimuksesta on kulunut jo 110 vuotta. Vaatimus on vieläkin ajankohtainen.
Onnittelut Suomen Keskustanaisille 75 vuoden työstä. Työ jatkuu.