Suomi ei voi ottaa turpiin hiilinieluneuvotteluissa
Suomen metsien hiilinieluneuvotteluista Brysselistä on kuulunut vihdoin hyviä viestejä.
Suomen hallituksen esitys, jonka mukaan metsien hyödyntämistä tarkasteltaisiin sen käyttöasteen perusteella, on saamassa lisää kannatusta.
EU:n komissio esitti alun perin, että Suomen metsien hiilinielun pitäisi pysyä vuosien 1990-2009 tasolla.
Suomen metsien käyttöaste on tuolla aikajaksolla vaihdellut merkittävästi ja pienimmillään se oli finanssikriisin yhteydessä 2009.
Menneisyyteen perustuvat hiilinielulaskelmat ovat Suomen kannalta erittäin haitalliset.
Jos näin kävisi, Suomi voisi käyttää metsien kasvusta hyödyksi vain noin 65 prosenttia.
Samalla laskentakaavalla pahin kilpailijamaa Ruotsi voisi hyödyntää omien metsiensä kasvusta noin 85 prosenttia.
Menneisyyteen perustuvat laskelmat rankaisevat EU-maita, jotka ovat käyttäneet metsiään kohtuullisesti ja palkitsevat puolestaan maita, jotka ovat hakanneet metsiä reilummalla kädellä.
Menneisyyteen perustuvat laskelmat rankaisevat EU-maita, jotka ovat käyttäneet metsiään kohtuullisesti ja palkitsevat puolestaan maita, jotka ovat hakanneet metsiä reilummalla kädellä.
Suomen hallituksen tavoite hiilinielun kohtuullistamiseksi ja arviointiperusteen muuttaminen tulevaisuusperusteiseksi ei ole läpihuutojuttu. Välttämätöntä se on.
Suomi ei vastusta hiilinieluja, mutta se vaatii oikeudenmukaista ja tasapuolista laskentatapaa niiden toteuttamiseen.
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan Suomen tavoitteena metsien käytössä on Ruotsin taso.
Metsäteollisuuden rooli Suomen taloudessa on viime vuosina kasvanut. Tämä näkyy myös tilastoissa.
Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan raakapuun käyttö kasvoi viime vuonna viidellä prosentilla 59 miljoonaa kuutiometriin.
Enemmän puuta on käytetty aikaisemmin vain vuonna 2007.
Pelkästään Äänekosken biotehtaan käynnistyminen tänä vuonna tarkoittaa, että puuta tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän.
Puu on Suomen tärkein luonnonvara.
Se on ollut Suomen kasvun moottori menneisyydessä ja sitä se on myös tulevaisuudessa.
Vaikka toiveet suuremmista hakkuumääristä menisivät läpi, Suomen metsät kasvaisivat pääsääntöisesti nopeammin kuin mitä niitä kaadettaisiin.
Jos EU-parlamentin ympäristövaliokunnan kanta menee Brysselissä läpi, Suomi joutuu ostamaan päästöoikeuksia, jotta täällä toimivat tehtaat voisivat käydä täydellä teholla.
Tällaista EU-politiikkaa on vaikea selittää tavallisille kansalaisille.
Suomen kannalta on enemmän kuin toivottavaa, että Suomen neuvottelijat tulevat Brysselistä takaisin hyvän sopimuksen kanssa.