Suomen talous kasvaa, mutta tulevaisuus näyttää sumuiselta
Valtionvarainministeri Annika Saarikko (kesk.) esitys ensi vuoden budjettiesitykseksi ei sisältänyt suuria yllätyksiä. Suomi velkaantuu myös ensi vuonna, mutta odotettua vähemmän.
Vaikka ripeä talouskasvu antaa hallitukselle pelivaraa, jakovaraa sillä ei ole. Valtio velkaantuu budjettiesityksen mukaan ensi vuonna 6,7 miljardilla eurolla. Velkamäärä on yli puolet pienempi kuin vuonna 2021.
Hyvä uutinen on, että valtion velanotto pienenee. Myönteistä on myös se, että Suomen talous kasvaa tänä ja ensi vuonna arvoitua ripeämpää vauhtia. Työtä hallituksella kuitenkin riittää.
Maailmanennätysvauhtia eläköityvän Suomen käy köpelösti, jos rakenteellisia uudistuksia ei kyetä tekemään riittävän ajoissa.
HALLITUS on tehnyt vaalikauden aikana useita merkittäviä toimenpiteitä työllisyyden kohentamiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Nämä toimenpiteet, kuten eläkeputken poistaminen, ovat jääneet koronauutisoinnin varjoon.
Oppositiokaan ei ole pitänyt tästä meteliä. Kovaa talouskuria vaativa kokoomus ei jaksa muistaa, että Jyrki Kataisen (kok.) johtama hallitus otti 2010-luvun alkupuolella yhtä paljon velkaa kuin nykyinen hallitus.
Suomi on siirtymässä poikkeusoloista normaaliin toimintaympäristöön. Talouspolitiikassa tämä tarkoittaa paluuta kehyksiin ja rakenteellisiin uudistuksiin. Nykyisen hyvinvointitason ylläpitäminen ei onnistu ilman suunnitelmallista talouspolitiikkaa.
Kriisiaikana velan ottaminen on ollut viisasta. Niin ovat tehneet muutkin maat. Kulutusjuhlat eivät voi kuitenkaan jatkua loputtomiin ja siksi hallituksella on oltava kirkas suunnitelma, miten ja millä aikataululla velkaantuminen saadaan taittumaan.
HYVÄSTÄ taloustilanteesta hallitus voi kiittää myös itseään. Se on hoitanut koronakriisin erinomaisesti moniin muihin maihin verrattuna.
Koronatartunnan saaneiden ja sairastuneiden määrä on ollut erittäin alhainen. Myös yritykset ovat selvinneet muutamia aloja lukuun ottamatta kuivin jaloin kriisin yli.
Hallituksen tai kenenkään muunkaan on vaikea arvioida, miten koronatilanne ja talouskehitys jatkuu tästä hetkestä eteenpäin. Tämä luo epävarmuutta myös hallituksen talouslinjauksiin.
Suomen talouskasvun yksi pahimmista ongelmista on työvoiman saatavuus. Yhä useamman yrityksen kasvun esteenä on osaavan työvoiman puute. Markkinoilla on vapaita työntekijöitä, mutta heiltä puuttuu joko osaamista tai he asuvat väärällä alueella.
Valtionvarainministeri Saarikon mukaan rakenteellisia uudistuksia on pystyttävä tekemään hyvinä aikoina, muuten ne jäävät kokonaan tekemättä. Saarikon ulostulo on viesti muille hallituskumppaneille.
Maailmanennätysvauhtia eläköityvän Suomen käy köpelösti, jos rakenteellisia uudistuksia ei kyetä tekemään riittävän ajoissa.