Suomen linjassa ei saa olla epäselvyyksiä

Jos Suomen ulkopolitiikan hoito oli sotien jälkeisinä vuosikymmeninä usein suurta taiteilua, osaamista ja taitoa tarvitaan yhä, kun maailma muuttuu kovaa vauhtia.

Muutos on ollut nopeaa myös lähialueillamme. Venäjä on kasvattanut sotilasvoimaansa ja käyttänytkin sitä kaakkoisessa Euroopassa. Krimin liittäminen Venäjään ja yhä kytevä Ukrainan kriisi ovat valitettavia merkkejä maailman tilasta.

Myös Itämeren alue – entinen ”Rauhan meri” – on muuttunut. Sen rannoilla on nyt neljä uutta Nato-maata.

Tärkeä muutos on myös Euroopan unionin laajeneminen Itämeren rantavaltioihin. EU:n jäseniä ovat nyt kaikki muut Itämeri-valtiot paitsi Venäjä.

Näissäkään oloissa Suomen omasta linjasta ei saa olla epäselvyyttä.

EU:lla on yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, mutta Suomella on myös omaa liikkumavaraa.

Suomen oma ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuukin ennen muuta hyviin kahdenvälisiin ja kansainvälisiin suhteisiin, monenkeskiseen yhteistyöhön sekä uskottavaan maanpuolustukseen.

Tämän takia on hyvä, että Suomen presidentti vieraili USA:ssa. Tämän takia on hyvä, että Suomen ulkoministeri vieraili Venäjällä. Ja tämän takia on hyvä, että Venäjän presidentti vierailee kohta Suomessa.

Suomen linja ei saa hämärtyä esimerkiksi eilen päättyneiden Baltops-sotaharjoitusten tapaisten tapahtumien takia, vaikka niitä julkisuudessa liioiteltaisiinkin.

Siksi oli paikallaan, että Suomen ulkoministerillä oli mahdollisuus heti oikoa Venäjän mahdollisia ja ymmärrettäviäkin epäluuloja.

Tosin vielä parempi olisi, että Suomen linja olisi niin selvä, että sitä ei tarvitsisi käydä selittelemässä.

Myöskään uhoon ja tyhjänpäiväiseen voiman näyttämiseen ei ole syytä. Päinvastoin, Suomen edun mukaista on olla tyynnyttelemässä tällaista kehitystä.

Herkkä aika ei kaipaisi nyt enempää liiallista sotaretoriikkaa kuin sotilaallisten muskeleiden näyttämistäkään.

Matti Vanhanen

Keskustan tuleva presidenttiehdokas Matti Vanhanen muistuttikin eduskunnassa kuukausi sitten aivan oikein, että kansainvälispoliittisesti herkkä aika ”ei kaipaisi nyt enempää liiallista sotaretoriikkaa kuin sotilaallisten muskeleiden näyttämistäkään”.

Vanhanen sanoi, että Ukrainan ja Syyrian sodat ovat tuoneet näyttöhaluja myös Itämeren alueelle.

– Harjoitella pitää, mutta silti on aina riski, että harjoitukset tulkitaan yleisessä mielipiteessä yli niiden tarkoituksen. Asioille kasautuu helposti mielikuvakuorma päälleen enemmän kuin on ollut tarkoitus, Vanhanen sanoi.

Hyvä keino toiminnan pitämiseksi oikeilla raiteilla on, että poliitikot pitävät ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisut tiukasti omissa käsissään eivätkä anna sotilaille liikaa valtaa.

Tähän velvoittaa ulkoministeriön tehtäväkin, jota ministeriö tiivistää näin:

– Euroopan unionin jäsenvaltiona ja kansainvälisen yhteisön jäsenenä Suomi turvaa ulkopolitiikan keinoin kansalliset etunsa ja pyrkii edistämään maailmanrauhaa.