Saatiin pieni menestyksen oppitunti

Keskustan puoluekokouspäivät Seinäjoella kirkastivat varmasti monelle mukana olleelle maakuntahengen mahtavaa voimaa.

Etelä-Pohjanmaa näytti, miksi se näkyy ja kuuluu, miksi siellä menestytään ja miksi se menestyy.

Resepti ei ole hienoa ulkomaan kieltä – ja tuskin sitä on edes patentoitu:

Maakunta suojelee ja varjelee omaleimaisuuttaan. Se ylpeilee murteellaan ja korostaa erilaisuuttaan. Se ei häpeä juuriaan.

Sen sijaan se uskoo ja luottaa itseensä, pitää puoliaan ja ammentaa voimaa omista mahdollisuuksistaan.

Jo avajaisjuhla oli eteläpohjalaisuuden näköinen.

Kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki kertasi näennäisen tyynesti äskeistä uutista, jonka mukaan juuri Seinäjoki olisi yli 40 000 asukkaan kaupunkien joukossa Suomen vetovoimaisin paikka suhteessa asukaslukuun.

Tätä todisti Seinäjoen tapahtumakalenterikin:

Keskustan puoluekokouksen jälkeen vuorossa ovat karjalaisten valtakunnalliset kesäjuhlat tulevassa viikonvaihteessa. Sitten Provinssi, Tangomarkkinat, Solar Sound, Vauhtiajot… Ja voiksi leivän päälle kesän suurin tapahtuma, asuntomessut!

Jalkapallon Suomen mestarikin viime vuodelta on Seinäjoen Jalkapallokerho. Sen uuden stadionin loppuunmyyty avajaisottelu on huomenna.

Kaupunginjohtajan puheen jälkeen esiintyivät Seinäjoen kaksiriviset, pohjalaista kansanmusiikkia tietysti.

Etelä-Pohjanmaa tarjoaa keskustalaisen yhteiskuntakäsityksen mallia. Se käsitys uskoo ja luottaa siihen, että koko Suomessa voidaan asua, elää ja menestyä.

Etelä-Pohjanmaalla onkin turha tulla sanomaan, että vain pääkaupunkiseudulla ja muutamassa muussa etelän kasvukeskuksessa voi kasvaa ja menestyä. Tätä tunnelmaa olisi saanut olla muutama keskittymiseen ihastunut muuttoliiketutkijakin havainnoimassa.

Etelä-Pohjanmaa tarjoaa keskustalaisen yhteiskuntakäsityksen mallia. Se käsitys uskoo ja luottaa siihen, että koko Suomessa voidaan asua, elää ja menestyä.

Samalla Etelä-Pohjanmaa kannustaa kaikkia muitakin. Ja kyllähän kaikkialla muuallakin yritetään. Monen maakunnan väki saattaa ajatella, että oikeastaan meillä menee vielä paremmin kuin Etelä-Pohjanmaalla.

Mutta eteläpohjalaisuudessa on kehitetty ”komeuresta” melkein taidetta. Siksi se myös näkyy ja kuuluu.

Joku saattaa luulla, että suuren venäläisen kirjailijan Fjodor Dostojevskin Idiootissa kuvaama kenraali Ivolgin oli varmaankin eteläpohjalaisia. Ivolginin Ganja-poika kun kuvasi isänsä käytöstä näin:

”En halua tulla portista, purkakaa aita!”

Luulo ei pidä paikkaansa. Eteläpohjalainen on aivan eri maata. Häneen sopivat paljon paremmin pääjuhlassa komeasti laulaneen kansanedustaja Mikko Savolan sanat: ”Tervetuloa tänne nöyryyren napamaille!”