Ruotsidemokraatit murtautuvat ulos poliittisesta eristyksestä

Pääkirjoitus

Ruotsin poliittisen kentän mannerlaatat ovat lähteneet liikkeelle ensi vuoden valtiopäivävaalien lähestyessä. Kolme porvarillista puoluetta julkistivat vappuna ruotsidemokraattien kanssa yhteisen kannanoton maahanmuuttopolitiikasta, mikä ennakoi ruotsidemokraattien poliittisen eristyksen päättymistä.

Ruotsia on totuttu pitämään blokkipolitiikan esimerkkimaana. Vastakkain ovat olleet sosiaalidemokraattien johtama vasemmistoblokki ja porvarillisten puolueiden muodostama koalitio.

Toisen maailmansodan jälkeen sosiaalidemokraatit hallitsivat pitkään Ruotsia jopa yksin. Sittemmin he ovat tarvinneet tuekseen vasemmistopuoluetta, ympäristöpuoluetta ja tällä vaalikaudella lisäksi keskustapuoluetta.

Porvarilliset puolueet ovat kyenneet murtamaan sosiaalidemokraattien hegemonian muutaman kerran tiiviillä yhteistyöllä. Maltillisen kokoomuksen, kristillisdemokraattien, liberaalien ja keskustapuolueen liittouma hallitsi Ruotsia viimeksi vuosina 2006-2014.

BLOKKIPOLITIIKKA alkoi Ruotsissa murtua uusien puolueiden perustamisen myötä. Vuonna 1981 perustettu ympäristöpuolue ei vielä asetelmaa ratkaisevasti horjuttanut, koska sen kannatus ei ole koskaan noussut kovin suureksi.

Sen sijaan vuonna 1988 perustettu Ruotsidemokraatit on kasvanut tällä vuosikymmenellä niin suureksi, että perinteisten blokkien on pakko ottaa se huomioon.

Muut puolueet laidasta laitaan kieltäytyivät pitkään yhteistyöstä Ruotsidemokraattien kanssa puolueen äärioikeistolaisen taustan ja menneisyyden vuoksi. Vuodesta 2005 puoluetta johtanut Jimmie Åkesson on siivonnut puoluetta hovikelpoisemmaksi, mutta sen poliittinen eristys on jatkunut tähän vaalikauteen asti.

Sekä vasemmisto että porvarilliset puolueet ovat aiemmin katsoneet, ettei maahan voida muodostaa hallitusta, joka olisi riippuvainen Ruotsidemokraattien tuesta. Vuoden 2018 vaalien jälkeen syntyikin pattitilanne, sillä kumpikaan blokki ei kyennyt muodostamaan enemmistöhallitusta.

Keskustapuolue ratkaisi umpikujan lähtemällä sosiaalidemokraattien Stefan Löfvenin johtaman hallituksen tukipuolueeksi.

Suomessa on ihmetelty pitkään, onko yhden puolueen eristäminen järkevää Ruotsissa. Nyt näyttää siltä, että pidemmän päälle se on joka tapauksessa mahdotonta.

TÄLLÄ vaalikaudella maltillinen kokoomuspuolue on alkanut lonksutella ovia Ruotsidemokraateille. Puheenjohtaja Ulf Kristersson on laskenut, ettei hänellä ole mahdollisuutta nousta pääministeriksi ilman Åkessonin tukea.

Viime sunnuntaina otettiin seuraava askel. Maltillinen kokoomus, kristillisdemokraatit, liberaalit ja Ruotsidemokraatit julkaisivat yhteisen kannanoton maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä.

Avausta voi pitää historiallisena, onhan maahanmuuton kiristäminen kuulunut Ruotsidemokraattien kärkiteemoihin puolueen perustamisesta lähtien. Puolueen profiili muistuttaa tässä asiassa Jussi Halla-ahon perussuomalaisten linjauksia.

Uudella blokilla saattaa olla muutakin yhteistä. Ulf Kristersson väläytti puheenjohtajien keskustelussa sunnuntaina, että hänen johtamansa hallitus voisi aloittaa jopa uusien ydinvoimaloiden rakentamisen. Ydinvoimasta päätettiin Ruotsissa luopua vuoden 1980 kansanäänestyksen perusteella.

Annie Lööfin johtama keskustapuolue ei ole näillä näkymin lähdössä mukaan uuteen blokkiin. Lööf on torjunut jyrkästi yhteistyön Ruotsidemokraattien kanssa. Lisäksi ydinvoimapäätöksen peruminen olisi tekemätön paikka keskustapuolueelle.

RUOTSALAISARVIOIDEN mukaan sunnuntain yhteinen kannanotto avasi joka tapauksessa tien uudelle hallitusvaihtoehdolle ensi vuoden vaaleissa. Vastakkain voivat olla keskustapuolueella vahvistettu vasemmistoblokki ja maltillisen kokoomuksen, liberaalien, kristillisdemokraattien ja Ruotsidemokraattien blokki.

Asetelmassa on kuitenkin vielä monta muuttujaa. Pienet puolueet voivat kompastua neljän prosentin äänikynnykseen, mikä voi vaikuttaa ratkaisevasti blokkien voimasuhteisiin.

Suomessa on ihmetelty pitkään, onko yhden puolueen eristäminen järkevää Ruotsissa. Nyt näyttää siltä, että pidemmän päälle se on joka tapauksessa mahdotonta.

Sama keskustelu on edessä myös Suomessa. Vuonna 2015 Timo Soinin perussuomalaiset otettiin mukaan hallitukseen. Jussi Halla-ahon perussuomalaisten yhteistyöhalut ja -kelpoisuus ovat vielä testaamatta.H