Presidentinvaaleissa valitaan ulkopolitiikan johtaja
Presidentinvaalien ehdokasasettelu alkaa olla loppusuoralla. Eduskuntapuolueista vain kristillisdemokraatit ja perussuomalaisista eronneiden ryhmä saattavat luopua oman ehdokkaan asettamisesta.
Kristillisdemokraatit päättävät parin viikon päästä Seinäjoen puoluekokouksessa, asettaako puolue oman ehdokkaan. Toinen vaihtoehto olisi tukea Sauli Niinistön uudelleenvalintaa.
Perussuomalaisista eronneiden pitäisi kerätä puolestaan 20 000 kannattajan allekirjoitus oman ehdokkaan asettamiseksi. Sinisellä tulevaisuudella taitaa olla tarpeeksi urakkaa puolueen perustamiseen tarvittavien 5 000 kannattajakortin keräämisessä, joten tällekin ryhmälle helpompi vaihtoehto olisi tukea Niinistön jatkokautta.
Suurista puolueista SDP etsii ehdokastaan vielä jäsenäänestyksellä, joka alkoi maanantaina. Paikkaa tavoittelevat kansanedustajat Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero.
SDP:n ehdokasvalinnan myötä on varmaa, että vaalissa on mukana vähintään kolme naisehdokasta. Vasemmistoliiton Merja Kyllönen asetettiin ehdolle jo viime keväänä. Perussuomalaisten puoluehallitus esitti puolestaan viime perjantaina kansanedustaja Laura Huhtasaarta ehdokkaaksi.
Miesten sarjassa ovat mukana keskustan Matti Vanhanen, vihreiden Pekka Haavisto, RKP:n Nils Torvalds sekä valitsijayhdistysten kautta ehdolle pyrkivät Sauli Niinistö ja Paavo Väyrynen.
Niinistö on käytännössä kokoomuksen ehdokas, ja Väyrysen kannattajakeräyksen käynnisti hänen perustamansa kansalaispuolue.
Näillä nimillä saadaan aikaan kunnollinen vaali edellyttäen, että äänestäjät muistavat, mihin tehtävään ehdokasta ollaan valitsemassa.
Nyt valitaan henkilö johtamaan Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Tasavallan presidentti on myös puolustusvoimien ylipäällikkö. Mauno Koivistosta lähtien presidentit ovat ottaneet tavakseen ilmoittaa, että he hoitaisivat ylipäällikön tehtävän myös mahdollisen sotilaallisen kriisin oloissa eivätkä luovuttaisi tehtävää toiselle kuten Kyösti Kallio menetteli luovuttaessaan talvisodan syttyessä ylipäällikön tehtävän marsalkka Mannerheimille.
Ehdokkaista Niinistö on osoittanut pätevyytensä presidentiksi hoitamalla virkaa menestyksellä kuusi vuotta. Vähintään yhtä pätevänä voidaan pitää seitsemän vuotta pääministerin tehtävää hoitanutta Vanhasta.
Eräät muutkin ehdokkaat selviäisivät epäilemättä kunnialla presidentin tehtävästä.
Näillä nimillä saadaan aikaan kunnollinen vaali edellyttäen, että äänestäjät muistavat, mihin tehtävään ehdokasta ollaan valitsemassa.
Suuren kysymysmerkin voi kuitenkin piirtää Laura Huhtasaaren nimen kohdalle. On vaikea ajatella puolustusvoimien ylipäälliköksi henkilöä, joka leikittelee sosiaalisessa mediassa ajatuksella, että Venäjä kykenisi tuhoamaan Suomen sotilaallisesti yhdessä päivässä kymmenellä ydinpommilla.
Perussuomalaisten tavoitteena ei olekaan tehdä Huhtasaaresta presidenttiä vaan kerätä puolueelle hajoamisen jälkeen mediahuomiota räväköillä puheilla asioista, joiden hoitaminen ei edes kuulu presidentille.
Myös tiedotusvälineissä olisi syytä pohtia, kuinka pitkälle ne seuraavat perussuomalaisten käsikirjoitusta presidentinvaaleissa.