Pirkkalainen puhalsi keskustan järjestöremontin uudelleen henkiin
Keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa Turussa oli vapautunut ilmapiiri. Sisäiset ristiriidat ja pitkän hallitusvastuun aiheuttamat paineet loistivat poissaolollaan.
Tämä näkyi myös puoluekokouksessa henkilövalinnoissa. Ne sujuivat mutkattomasti. Ehdokkaiden välillä ei kipunoinut samalla tavalla kuin joskus aikaisemmin.
Olli Rehnin nimittäminen keskustan viralliseksi presidenttiehdokkaaksi sujui käsikirjoituksen mukaan. Rehn valittiin puolueen ehdokkaaksi yksimielisesti.
Keskustan kenttäväki ei ole ollut miesmuistiin yhtä yksituumainen näin isosta päätöksestä. Tämä on hyvä enne presidentinvaaleihin valmistuvalle Rehnille.
Puoluesihteeriksi valittu Antti Siika-aho ja varapuheenjohtajaksi noussut Hilkka Kemppi pääsevät aloittamaan oman työnsä puhtaalta pöydältä. Molemmat voittivat vastaehdokkaansa varsin selvin numeroin.
KESKUSTAN kannalta viikon tärkeimmän haastattelun antoi kuitenkin lauantaina puoluesihteerin tehtävästä luopunut Riikka Pirkkalainen. Pirkkalainen sanoi Suomenmaan haastattelussa (23.9.) ääneen sen, mitä moni keskustalainen oli hiljaa mielessään ajattelut.
Pirkkalainen kysyi itseltään ja puolueen jäseniltä, onko keskusta enää sellainen kansanliike, joka saa ihmiset liikkeelle? Ja onko puolueen järjestökoneisto sellainen, joka vastaa nykypäivän puoluetyön tarpeita.
Karu fakta on, että keskustan jäsenmäärä on laskenut merkittävästi viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana. Puolueen jäsenmäärä on tällä hetkellä reilusti alle satatuhatta.
Keskusta ei ole tässä tilanteessa yksin. Saman ongelman kanssa painii moni muukin puolue.
Tämä ei ole yllätys tai uutinen kenellekään. Kansalaisten mielenkiinto poliittista toimintaan kohtaan on vähentynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Vaikka suomalaiset seuraavat politiikkaa edelleen aktiivisesti, yhä harvempi kansalainen haluaa ottaa osaa puolueiden toimintaan.
Keskustan järjestörakenne on tällä hetkellä yksinkertaisesti liian raskas ja kallis suhteessa puolueen jäsenmäärään ja kannatukseen.
MITÄ keskustan pitää tehdä?
Ex-puoluesihteeri Pirkkalaisen mukaan keskustan on pakko päivittää järjestökoneistonsa 2020-luvulle, jos puolue aikoo säilyttää elinvoimansa tulevaisuudessa. Keskustan järjestörakenne on tällä hetkellä yksinkertaisesti liian raskas ja kallis suhteessa puolueen jäsenmäärään ja kannatukseen.
Suomeksi tämä tarkoittaa puolueen ja piirien henkilöstöresurssien yhdistämistä tai vähintäänkin yhteistyön lisäämistä tavalla taikka toisella. Päällekkäistä työtä ei kannata keskisuuren puolueen resursseilla kannata tehdä.
VÄISTYVÄN puoluesihteerin testamentti kannattaa ottaa vakavasti. Pirkkalaisen viestin ohittaminen olankohautuksella olisi karhunpalvelus puolueelle. Mitä pikimmin työhön ryhdytään, sitä parempi.
Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Niin nytkin. On uskallettava myöntää, että nykyiset rakenteet ovat vanhentuneet, eivätkä ne vastaa tämän ajan tarpeita.
Keskustan järjestökoneiston uudelleenorganisointi ei ole helppo tehtävä – päinvastoin. On selvää, että sitä vastustetaan ankarasti monissa piirijärjestöissä.
Muutosvastarinnan pelko ei saa olla kuitenkaan este uudistuksille. Uudella puoluesihteerillä Antti Siika-aholla onkin näytön paikka. Onko hänellä rohkeutta ja tarmoa tarttua edeltäjänsä hänelle tarjoamaan haasteeseen?
Varmaa on se, että uusi puoluesihteeri ei pysty tähän yksin. Keskustan järjestökoneiston päivittäminen 2020-luvulle onnistuu vain, jos puoluejohto ja piirien keskeiset päättäjät antavat täyden tuen uudistustyölle.
Tämä on myös edellytys sille, että myös muu järjestöväki ymmärtää ja hyväksyy muutostarpeet.