Nuorisosäätiö aiheuttaa jatkuvasti mainehaittaa keskustalle

Pääkirjoitus

Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina, että Nuorisosäätiö yrittää paikata talouttaan myymällä seitsemän kiinteistöään ja tonttivarallisuutta.

Uutisen toiseksi viimeisessä kappaleessa säätiötä luonnehdittiin ”keskustataustaiseksi”. Uutista seuranneessa kommenttiketjussa mutkat vedettiin sitten suoraksi niin kuin monesti ennenkin.

Nuorisosäätiön ja Suomen Keskustan välille vedettiin yhtäläisyysmerkit.

Tapaus on hyvä esimerkki siitä, miten kestävää laatua Nuorisosäätiön aiheuttama mainehaitta keskustalle on. Historia painaa, vaikka puolueella ei tänä päivänä ole mitään tekemistä säätiön kanssa.

Säätiön perustivat 1960-luvulla eräät keskustalaiset henkilöt. Sen päätehtäväksi nousi asuntojen rakentaminen kaupunkeihin muuttaneille nuorille.

Tällä hetkellä säätiöllä on viidellätoista paikkakunnalla runsaat 4000 asuntoa, joissa asuu noin 5 500 nuorta. Suurin osa asunnoista on pääkaupunkiseudulla. Säätiö on saanut vuosien saatossa runsaasti yhteiskunnan tukea asuntojen rakentamiseen.

Säätiö nousi suureen julkisuuteen kymmenen vuotta sitten vaalirahajupakan yhteydessä. Oikeus totesi, että se oli rikkonut sääntöjään ostamalla tauluja ja seminaarilippuja eräiden keskustalaisten ehdokkaiden vaalikampanjoiden rahoittamiseksi.

Muun muassa kansanedustaja Antti Kaikkonen sai asiassa ehdollisen tuomion vuonna 2013. Hän erosi säätiön puheenjohtajan tehtävästä jo jupakan alkaessa vuonna 2009. Sen jälkeen säätiön johdossa ei ole ollut näkyviä keskustan poliitikkoja.

Keskustan ja Nuorisosäätiön välillä ei ole siis mitään yhteyttä. Siitä huolimatta kuraa sataa keskustan niskaan aina kun säätiö mainitaan julkisuudessa.

Viimeiset kymmenen vuotta säätiön toiminnasta vastanneilla henkilöillä on toki keskustalaista taustaa.

Säätiön hallituksen puheenjohtajana on toiminut Perttu Nousiainen, joka oli keskustanuorten puheenjohtaja vuosina 2003–2005. Säätiön toimitusjohtajana on työskennellyt Aki Haaro, joka siirtyi säätiöön keskustan hallintopäällikön tehtävästä syksyllä 2010.

Uusin kohu säätiön ympärillä käynnistyi kesällä 2016 Ylen uutisesta, jonka mukaan säätiön toiminta oli Haaron ja Nousiaisen kaudella saanut jälleen epäilyttäviä piirteitä. Uutisen mukaan säätiöllä oli riskipitoista, myös veroparatiiseihin liittyvää liiketoimintaa, ja johtokaksikon omat liiketoimet näyttivät kytkeytyvän säätiöön.

Valtion asuntorahasto ARA ja patentti- ja rekisterihallitus PRH käynnistivät uutisoinnin pohjalta selvitykset Nuorisosäätiön toiminnasta. Selvitysten seurauksena ARA päätti tämän vuoden kesäkuussa peruuttaa säätiön yleishyödyllisen aseman, ellei se saata toimintaansa nopeasti lainmukaiselle kannalle.

Selvitysten yhteydessä on noussut esiin myös vakavia epäilyjä Haaron ja Nousiaisen omien liiketoimien laillisuudesta. Oikeusvaltiossa he ovat tietysti syyttömiä niin kauan kuin oikeus muuta toteaa.

Tämän uuden kohun seurauksena Haaro ja Nousiainen ovat eronneet säätiön tehtävistä. Sille nimitettiin kesäkuussa uusi hallitus, jonka jäsenillä ei ole mitään kytkentää keskustaan.

Uusi hallitus ja toimitusjohtaja ovat ilmoittaneet tavoitteekseen palauttaa viranomaisten ja sidosryhmien luottamus säätiön toimintaan.

Keskusta ei ole koskaan nimennyt edustajia säätiöön vaan se on koko historiansa ajan toiminut itsenäisesti. Puolueen, sen ehdokkaiden ja säätiön välillä ei ole ollut mitään rahaliikennettä vaalirahajupakan jälkeen.

Keskustan ja Nuorisosäätiön välillä ei ole siis mitään yhteyttä. Siitä huolimatta kuraa sataa keskustan niskaan aina kun säätiö mainitaan julkisuudessa.

Keskusta on itse asiassa vain edistänyt tämän uusimman sotkun selvittämistä. Poliittisen vastuun selvityksiä johtaneen ARAn toiminnasta kantaa nimittäin keskustalainen asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.