Neuvotteluja Suomen mallista on jatkettava

Työnantaja- ja työntekijöitä edustavat vientiliitot eivät ole löytäneet yhteisymmärrystä ns. Suomen mallista. Mallin perimmäisenä tavoitteena on Suomen työvoimakustannusten pitäminen kilpailukykyisellä tasolla tulevaisuudessa.

Suomen mallissa vientiliitot määrittäisivät keskinäisen sopimuksen pohjalta palkankorotusten tason, jota muut ammattiliitot noudattavat. Ruotsissa ja monissa muissa maissa vastaava toimintamalli on ollut käytössä jo vuosikausia.

Vientiliittojen neuvottelut Suomen mallista eivät ole edenneet toivotulla tavalla. Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen kertoi Teknologiateollisuuden tiedotustilaisuudessa eilen, että ”Sellaista riskiä, että epäonnistumme kolmannen kerran, ei kannata ottaa”.

Vaikka Suomen mallin neuvottelut ovat tällä hetkellä jumissa, se ei tarkoita neuvottelujen hautaamista. Neuvotteluille on varattu aikaa maaliskuun loppuun asti.

Työmarkkinaneuvottelut vaativat tunnetusti aikaa ja sinnikkyyttä. On hyvä muistaa, että kilpailukykysopimuskin syntyi vasta viidennellä neuvottelukerralla.

Suomen mallia koskevia neuvotteluja vaikeuttaa julkisen sektorin rooli. Sen on ollut vaikea hyväksyä vientiliittojen määrittelemää palkkaraamia. Siksi olisi tärkeää, että sopimuksessa huomioitaisiin tavalla taikka toisella julkisen sektorin erityistarpeet.

Suomen mallia ei kannata heittää romukoppaan kevyin perustein.

Suomen mallia koskevista neuvotteluista ei kannata luopua kevyin perustein. Työmarkkinajärjestöt on saatava takaisin neuvottelupöytään – mitä pikemmin sitä parempi.

Suomessa on viime vuosina kadehdittu Ruotsin hyvää taloudellista menestystä. Länsinaapurin yksi menestyksen tukipilareista on ollut hyvä kilpailukyky. Sen perustana on ollut maan vientiliittojen määrittelemä palkkataso.

On enemmän kuin suotavaa, että työmarkkinajärjestöt löytävät myös Suomessa yhteisen sävelen. Hyvä kilpailukyky takaa, että Suomeen syntyy uutta työtä ja uusia työpaikkoja.