Lapsilisäkeskustelu näyttää, että monille mielipidevaikuttajille perheiden auttamiseen riittää juhlapuheiden myötätunto
Syntyipä omituinen ja myös paljastava keskustelu, kun keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko ehdotti yhden kuukauden ylimääräistä lapsilisää.
Eihän tällaista, toisteltiin monessa mediassa.
Monenlaista vikaa on ehdotuksesta löydetty. Se olisi epäoikeudenmukainen, koska ylimääräinen lapsilisä tulisi kaikille perheille. Eihän tämä riitä vähävaraisille. Kepun vaalisatanen.
Ja niin edelleen.
Tarkoittavatko viisaat pääkirjoittajat ja monet asiantuntijat siis, että ylimääräinen lapsilisä menisi väärään kohteeseen? Että lapsille ja lapsiperheille riittää juhlapuheiden myötätunto?
Olisiko hyvä kysyä myös sellaisten perheiden mielipiteitä, joissa on lapsilisään oikeutettuja lapsia? Mitä mieltä perheissä oltaisiin yhden kuukauden ylimääräisestä lapsilisästä joulun tienoissa?
LAPSILISIÄ ei monesta muusta etuudesta poiketen ole sidottu indeksiin. Niitä on nostettava erikseen, vaikka inflaatio laukkaisi kuinka. Ja niitä tarkistetaan, jos yhteistä tahtoa on.
Tätä tahtoa ei ole aina ollut. Siksi lapsilisät ovat jääneet kovasti jälkeen kustannuskehityksessä.
Ylimääräistä lapsilisää esitystä ei kannata myöskään kadehtia. Se on kaikkien etu.
Suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu tasapainoisen väestörakenteen ja väestökehityksen pohjalle. Jos syntyvyys laskee, entistä pienemmän joukon on rahoitettava yhteiskunnan palvelut – myös ikääntyvän väestön hoito- ja hoivakulut.
Nyt syntyvyys Suomessa on ollut jo vuosikaudet liian alhainen.
Ilman lapsia ei kansakunnalla olekaan tulevaisuutta. Ei ole hoitajia, kun työssä käyvä sukupolvi heitä tarvitsee. Ei ole eläkkeiden maksajia, ei isänmaan puolustajia.
Ilman lapsia ei kansakunnalla ole tulevaisuutta. Ei ole hoitajia, kun työssä käyvä sukupolvi heitä tarvitsee. Ei ole eläkkeiden maksajia, ei isänmaan puolustajia.
KESKUSTAJOHTAJAN ehdotus on konkreettinen ja selkeä. Kuukauden lapsilisä puhtaana tilille ja piste. Asiaa ei tarvitse haudata työryhmiin tai komiteoihin, eikä tuloja tarvitse selvitellä verottajan kanssa.
Saivartelutkaan eivät tee ehdotusta huonoksi. Lapsilisät on aina maksettu kaikille, perheen varallisuudesta ja toimeentulosta riippumatta.
Sekin kertoo, että kaikki lapset ovat kansakunnalle yhtä tärkeitä.
Sitä paitsi ylivoimainen valtaosa lapsilisään oikeutetuista perheistä on pieni- ja keskituloisia. Vuorineuvokset eivät lapsilisiä tarvitse, mutta harvoin heillä lapsilisäikäistä jälkikasvuakaan on.
KESKUSTAN mutta myös muiden hallituspuolueiden kannattaa puolustaa Saarikon esitystä. Se sopii hyvin nykyhallituksen perhepoliittiseen linjaan.
Tämä linja on merkinnyt päivähoitomaksujen alentamista nollaan kymmeniltä tuhansilta perheiltä. Se on merkinnyt perhevapaauudistusta. Se on tehnyt toisen asteen koulutuksesta maksuttoman. Se on korottanut perheellisten opiskelijoiden opintotukea.
Nämä uudistukset eivät ole olleet ehkä yhtä jännittäviä kuin hävittäjien hankinta tai Nato-ratkaisu. Mutta ne ovat olleet arkipäivän parannuksia suomalaisille ja osoituksia siitä, että lapsia ja perheitä arvostetaan.
Sellainen osoitus olisi ylimääräinen lapsilisäkin.