Korkea koulutustaso on Suomen tuki ja turva – siksi koulutuksen ongelmiin on puututtava ripeästi

Pääkirjoitus

Suomen koululaitosta on kehuttu vuolaasti ympäri maailmaa – ja syystäkin. Suomalaisten koulutustaso on tasokkaan opetuksen ja tasa-arvoisen koulujärjestelmän ansiosta erinomaisella tasolla.

Kansalaisten koulutustason nousua on vauhdittanut erityisesti sosiaalinen kierto. Vanhempien koulutasosta riippumatta lapset ja nuoret ovat voineet kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet ovat riittäneet.

Kuluvan vuosikymmenen aikana tämä kehitys on pysähtynyt ja jopa ottanut takapakkia. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) vastavalmistuneen raportin mukaan korkeakoulutuksen saavutettavuuden tielle on kasaantunut muun muassa fyysisiä, sosiaalisia, psyykkisiä ja alueellisia esteitä.

Selvityksen mukaan koulutustasoon vaikuttavat heikentävästi myös maahanmuuttotaustaisuus, vammaisuus, kuuluminen kielelliseen tai kulttuuriseen vähemmistöön.

KORKEASTI kouluttautuneiden vanhempien lapset hakeutuvat lukioon ja suorittavat ylioppilastutkinnon selvästi useammin kuin matalammin kouluttautuneiden lapset. Koulutettujen vanhempien tuki ja esimerkki kannustavat lapsia ponnistelemaan opinnoissa.

Tämä on vaikuttanut korkeakouluun pyrkivien opiskelijoiden jakaumaan.

Alueellisten ja sosioekonomisen tekijöiden entistä suurempi korostuminen opiskeluvalinnoissa huolestuttaa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvista (kesk.). Kurvisen mukaan ”jokaisella pitää olla mahdollisuus kouluttautua niin paljon kuin oma yritteliäisyys ja lahjakkuus riittävät, riippumatta sukupuolesta tai perhetaustasta”.

Ministeri Kurvinen on oikeassa. Jos Suomi haluaa säilyttää asemansa korkeasti koulutettuna kansakuntana, ongelmakohtiin on tartuttava ripeästi. Jos mitään ei tehdä, tilanne pahenee vuosi vuodelta.

Koulutustason ylläpitäminen nykytasolla tai sen nostaminen jää haaveeksi, jos koululaiset jakautuvat kahteen leiriin jo peruskoulussa.

OPPIVELVOLLISUUSIÄN nostaminen korjaa koulutusvinoutumaa, mutta muitakin toimia tarvitaan.

Laaja korkeakouluverkosto, johon kuuluvat niin yliopistot kuin ammattikorkeakoulut, kannustavat nuoria opiskelemaan. Opiskelupaikan löytyminen läheltä kotia vaikuttaakin ratkaisevasti nuorten opiskeluhaluihin.

Lasten ja nuorten koulupolulla on suuri merkitys tulevissa opintovalinnoissa. Siksi sen sujuvuuteen pitää kiinnittää erityistä huomiota.

Oppilaiden ongelmiin koulunkäynnissä on pystyttävä reagoimaan mahdollisimman nopeasti. Mitä ripeämmin oppilaiden ongelmiin puututaan, sitä helpompaa niiden ratkaiseminen. Ongelmien siirtäminen eteenpäin vain kärjistää tilannetta.

OPETTAJIEN rooli lasten ja nuorten kasvattajina on keskeinen. Ilman riittäviä resursseja heidän työnsä käy kuitenkin mahdottomaksi.

Jokainen lapsi tai nuori, joka ajautuu koulussa sivuraiteelle, tulee yhteiskunnalle erittäin kalliiksi. Koulutustason ylläpitäminen nykytasolla tai sen nostaminen jää haaveeksi, jos koululaiset jakautuvat kahteen leiriin jo peruskoulussa. Tästä syystä täsmätoimia ei voi ohjata vain tiettyihin ikäluokkiin tai koulutusasteille.