Keskustan pitää parantaa juoksuaan
Politiikan syksy alkoi viime viikolla keskustan kannalta karulla herätyksellä. Ylen 4. elokuuta julkaiseman gallupin mukaan puolueen kannatus oli pudonnut 11 prosenttiin.
Erityisen huolestuttavaa oli kannatuksen trendi. Keskustan suosio oli toukokuussa 13,5 prosenttia, minkä jälkeen se on laskenut kolme kuukautta peräkkäin yhteensä 2,5 prosenttiyksikköä. Tämä ylittää jo mielipidetutkimusten normaalin virhemarginaalin.
Samalla ero perussuomalaisiin oli venähtänyt viiteen prosenttiyksikköön. Perussuomalaisia kannatti elokuun mittauksessa 16,1 prosenttia suomalaisista.
Huhti-toukokuun mittauksissa keskusta kolkutteli jo perussuomalaisten kantapäillä. Ero puolueiden kannatuksessa oli vain yhden prosenttiyksikön luokkaa.
Hallituksen ykköspuolueen syksy alkoi sen sijaan iloisissa merkeissä. SDP:n kannatus kipusi yli 20 prosentin rajapyykin.
Kokoomus piti edelleen kärkitilaa 23,5 prosentin kannatuksella, mutta SDP:n ero siihen oli kutistunut jo kolmeen prosenttiyksikköön. Vielä pari kuukautta sitten kokoomus porskutti 26 prosentin lukemissa seitsemän prosenttiyksikön etumatkalla kokoomukseen.
Keskustan alamäkeen on tarjolla useitakin selityksiä. Taloustutkimuksen mukaan sitä ei näytä selittävän mikään yksittäinen politiikka-asia. Kannattajia vain vuotaa kokoomukseen ja perussuomalaisiin.
Keskustan pitää katsoa peiliin. Esimerkiksi kesäkuun puoluekokouksesta ei gallupien valossa saatu toivottua nostetta. Puheenjohtaja Annika Saarikko teki Lappeenrannassa kyllä hyviä avauksia esimerkiksi erityistalousalueiden luomisesta, mutta ne eivät saaneet jatkoa politiikan hiljaisella kesäkaudella.
Keskusta löi perussuomalaiset sekä viime vuoden kuntavaaleissa että tammikuun aluevaaleissa. Saman tempun uusiminen ensi kevään eduskuntavaaleissa on mahdollista, mutta kovaa työtä se vaatii.
Ajan merkit on selvästi luettu puoluejohdossa. Keskustan on pakko terävöittää profiiliaan.
Ajan merkit on selvästi luettu puoluejohdossa. Keskustan on pakko terävöittää profiiliaan.
Puheenjohtaja Annika Saarikko käytti valtiovarainministereiden erityisoikeuksia ministeriönsä omassa budjettiriihessä viime viikolla. Hän ehdotti ylimääräisten lapsilisien maksamista joulukuussa.
Kokoomuslaiset valtiovarainministerit ovat vastaavassa tilaisuudessa ehdottaneet yleensä veronalennuksia.
Hallituskumppanit suhtautuivat jokseenkin happamasti Saarikon ehdotukseen. Selvää kuitenkin on, että hänen on pakko saada se läpi myös koko hallituksen budjettiriihessä kolmen viikon päästä. Muutoin puoluejohtaja menettäisi kasvonsa niin omien kuin vieraidenkin edessä.
Saarikon budjettiehdotukseen sisältyy myös avaus erityistalousalueiden luomiseen. Siinä ehdotetaan alueellista kokeilua, jossa tietyille alueille töihin muuttavat saisivat hyvitystä opintolainan maksusta.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä jatkoi keskustalaisia avauksia ehdottamalla tiistaina sähkön arvonlisäveron tilapäistä alennusta talvikuukausien ajaksi. Se olisi nopein ja tehokkain keino alentaa kuluttajien sähkölaskua tilanteessa, jossa sähkön hinnan ennakoidaan nousevan tuntuvasti ensi talvena.
Lintilän ehdotuksen toteuttaminen ei löisi edes lovea valtion kassaan. Sähkön hinnan noustessa sama verotuotto saadaan matalammalla arvonlisäverolla.
Myös Saarikko on rakentanut lapsilisäehdotuksensa niin, että se ei riko yhdessä sovittuja budjettikehyksiä. Näin hallituskumppanit eivät voi syyttää keskustaa välistävedoista.
Keskustassa on ilmeisesti ymmärretty, että kannatus saadaan nousuun vain rohkeilla, puolueen profiilia kirkastavilla teoilla. Kauniit puheet tai viestintäoperaatiot eivät riitä.
