Kaupan ryhdyttävä sanoista tekoihin
Mitä tapahtuisi, jos Suomessa kauppaliikkeet ilmoittaisivat, etteivät suostu myymään antibiooteilla, torjunta-aineilla ja hormoneilla kyllästettyjä elintarvikkeita? Tai pikemmin voisi kysyä, mitä tapahtuisi jos ne tekisivät, niin kuin puhuvat.
Tuotevalikoima kaventuisi ja halvimmat elintarvikkeet katoaisivat myyntitiskeiltä. Ratkaisu leikkaisi erityisesti ulkomaisten, eettisesti kestämättömin periaattein tuotettujen ja keinotekoisesti halpuutettujen elintarvikkeiden tarjontaa.
Toisaalta se vastaisi juuri niitä eettisiä periaatteita, joita elintarviketuotannolta ja myytäviksi kelpuutetuilta tuotteilta yhä useammin vaaditaan. Sanoista ryhdyttäisiin tekoihin.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä vaati viikonloppuna kauppaa kantamaan vastuunsa myös teoissa, ei vain sanoissa.
Lepän mukaan etenkin elintarvikekauppa tähdentää vastuullista ja kestävää toimintatapaa: ”Valitettavasti vastuullinen ja kestävä toimintatapa näyttää jäävän kaupalta vain julistuksen tasolle. Tosiasiallisesti teollisuus ja ennen muuta ruuantuottajat jäävät yhä enemmän pakotettuna kaupan jalkoihin.”
Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja puhui monen elintarviketuottajan ja -yrittäjän äänellä ottaessaan esille alan heikentyneen kannattavuuden. Kotimainen elintarviketuotanto ei pysty kilpailemaan halpuudella ulkomaisten ”viljan- ja lihantuotantotehtaiden” kanssa.
Leppä muistutti, että kotimaisten elintarvikkeiden käyttäminen olisi suomalaisten kansanterveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä ympäristön kannalta ensiarvoista. Kannattaa muistaa, että elintarvikeketju työllistää yli 300 000 suomalaista.
On selvää, että tiukasti säännellyt tuotantovaatimukset aiheuttavat lisäkustannuksia ja vähentävät tuotantoa. Myönteistä on se, että yli 80 prosenttia suomalaisista pitää omavaraista maataloustuotantoa tärkeänä. Se voi rohkaista kotimaisia tuottajia jatkamaan tuotantoa ja investoimaan tulevaisuuteen.
Myös jokainen suomalainen voisi omilla päivittäisillä ostopäätöksillään kantaa kortensa kekoon kansantalouden elvyttämiseksi. Kotimaisten elintarvikkeiden käyttäminen olisi suomalaisten kansanterveyden, eläinten terveyden ja -hyvinvoinnin sekä ympäristön kannalta ensiarvoista.
Ratkaisun avaimet ovat kaupan käsissä.
Venäjän pakotteiden jatkuminen pitää ajat kovina Suomen elintarviketuotannolle. Toisaalta pitkässä juoksussa siitä voi olla hyötyä, sillä suomalaiset ovat joutuneet hakemaan uusia markkina-alueita, jalostamaan tuotteitaan ja oppineet myymään niitä.
Jari Leppä pitää vaatii kaupalta toimia kotimaisen elintarviketuotannon turvaamiseksi: ”Se on tehtävä joko koko elintarvikeketju yhdessä tai vaihtoehtoisesti poliittisin päätöksin. Ratkaisun avaimet ovat kaupan käsissä.”
Pelkällä suoramyynnillä tai lähiruoan kaupalla ei pärjää. Mukaan tarvitaan koko elintarvikeketju, suuria keskusliikkeitä ja kauppoja myöten.