Jos diktaattoreja pitää olla, olisi parempi, että he olisivat äitejä tai ainakin naisia
Vuoden 2022 äitienpäivä antaa aiheen puuskahtaa: Jos diktaattoreita on ihan pakko olla, niin heidän pitäisi olla äitejä tai ainakin naisia.
Eikä tämä mitään naissovinismia ole. Todistusketju on aukoton:
Vain diktaattoreilla ja despooteilla on omaan käyttöön tarkoitetut väkivaltakoneistonsa. Vain he hyökkäävät rajojen yli tappaakseen ja alistaakseen. He kaikki ovat miehiä. Koko maailman pitkä historia tuntee vain muutaman verisen naishallitsijan.
Kuinkas muuten voisi ollakaan? Naisella on aivan erilainen suhde ihmiseen kuin miehellä. Nainen, äiti, kantaa uutta elämää sydämensä alla. Uusi elämä kasvaa naisessa, ei miehessä. Mies seuraa sivusta elämän ihmeen syntymistä.
Äidin ajatukset lapsistaan ovat lempeitä, rauhoittavia ja anteeksiantavia. Jos äidit ovat joskus veronhimoisina sotajalalla, miehet ovat heidät sellaiseen yllyttäneet.
On soma ajatella, että myös putinit ja lukashenkat ovat olleet avuttomia ihmistaimia. Hekin ovat hamunneet rintaa ja tahrineet vaippansa, hymyilleet ja kiukutelleet.
Tietenkin äitejäkin on monenlaisia. Kaikki eivät ole äitiään edes tunteneet. Silti suurta kuvaa tämä ei muuta. Äidit ovat rauhan ja elämän puolella, eivät sodan ja tappamisen kannattajia.
Kirjallisuudessa on paljon kauniita kuvauksia äidin ja lapsen suhteesta, Raamatusta lähtien. Myös Kalevala näyttää esimerkkejä äidinrakkaudesta. Vaikka Kalevala on enimmäkseen miesten historiaa, Kalevalankin miessankarit tarvitsevat äitejään.
Koskettavin tarina on Lemminkäisen äidistä. Hän tietää huikentelevaisen poikansa kuolleen, kun harjasta alkaa valua verta. Lemminkäinen makaa palasiksi silvottuna Tuonelan joen pohjassa. Mutta äiti haravoi palaset joesta, sitoo suonet ja lihat kiinni mehiläisen medellä ja pelastaa poikansa.
On soma ajatella, että myös putinit ja lukashenkat ovat olleet avuttomia ihmistaimia. Hekin ovat hamunneet rintaa ja tahrineet vaippansa, hymyilleet ja kiukutelleet.
Niin meidän jokaisen pitäisi oma kehityskaaremme muistaa.
Myös Venäjällä ja Valko-Venäjällä vietetään äitienpäivää, tosin syksyllä, vaikka sitä ei sotaherrojen otteista uskoisikaan. Äitienpäivää juhlitaankin kaikkialla, Kiinasta Etelä-Amerikkaan, islamilaisista maista Eurooppaan.
Juhlapäivä on eri maissa eri aikoina, mutta enimmäkseen keväällä. Toukokuun toinen sunnuntai on yleisin äitienpäivän ajankohta.
Siinä on jotain symbolista. Keväällä syntyy luontokin kuin uudestaan, mikäli miesdiktaattorien panssarit, ohjukset ja tykit eivät ole tuhonneet kaikkea.
Äidit! Kasvattakaa lapsianne niin, että heistä ei tule uusia pikkuhitlereitä tai pikkuputineita. Opettakaa ihmisyyttä, tasa-arvoa, yhdessäolon taitoa.
Te osaatte. Maailma kiittää.