Jo alkaa ymmärtää norjalaisten hiihtovauhtia
Viime talven hiihtokuningas, norjalainen Martin Johnsrud Sundby on saanut kahden kuukauden kilpailukiellon dopingrikkomuksesta. Hänen katsottiin käyttäneen astmalääkettä väärin.
Asia on hieman hautautunut suurempien dopinguutisten jalkoihin. Urheiluväki on seurannut ihmeissään, miten käy Venäjän olympiajoukkueen. Tai mitä nimiä löytyy vanhojen näytteiden uusista testituloksista.
Pohjoismaisten hiihtolajien kannalta tapaus Sundby on kuitenkin iso juttu. Sen myötä noussut keskustelu selvittää kovasti norjalaisten yletöntä hiihtomenestystä.
Sehän on saavutettu astmalääkityksen voimalla.
Norjan suurimman sanomalehden Verdens Gang -lehden tutkimuksen mukaan ainakin 42 norjalaista maastohiihdon olympiamitalistia kaikkiaan 61:stä on käyttänyt astmalääkitystä vuoden 1992 jälkeen.
Kovasti on astmasairaita etsiytynyt maastohiihdon pariin Norjassa.
Norjalaisilla ei tietenkään ole astmaa enemmän kuin muilla. Selitys on sen sijaan siinä, että astmalääkitys pitkäaikaisesti käytettynä toimii anabolisten steroidien tavoin. Se lisää suorituskykyä.
Kaiken lisäksi Sundbyn asia ei kulkenut normaalia reittiä. Esimerkiksi Norjan hiihtoliitto ja antidopingtoimisto eivät olisi rankaisseet Sundbytä. Asia tuli esille vasta, kun Maailman antidopingtoimisto WADA teki valituksen Urheilun kansainväliseen vetoomustuomioistuimeen CAS:iin.
Sitten kilahti kilpailukieltoa kaksi kuukautta. Ei siis juuri mitään.
Suomalainen keuhkosairauksien erikoislääkäri Pekka Saarelainen selvitti kansantajuisesti astmalääkkeiden käyttöä mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa (24.7.).
Saarelaisen mukaan Norjan hiihtomaajoukkueen astmalääkemääräys oli erikoinen. Määrän annostelu oli niin suuri, että se ei ollut normaalia astman hoitoa.
”Tällaisia annoksia astmaatikko käyttää vain astman vaikeutuessa ensihoitona tilapäisesti. Näin vaikeaan astmatilanteeseen tarvitaan muita hoitokeinoja.”
”Toisaalta näin vaikeassa astmatilanteessa kukaan ei pysty hiihtämään kilpaa millään tasolla eikä varsinkaan maailman huipputasolla”, Saarelainen kirjoittaa.
Paljastus on Norjalle erittäin kiusallinen, mutta koko hiihtourheilun kannalta ikävä. Epäilys on nyt isketty. Onko norjalainen hiihtomahti sittenkin epärehellisellä pohjalla?
Kaikkien kannalta olisi parasta, että norjalaisten astmalääkkeiden käyttö selvitettäisiin perusteellisesti ja puolueettomasti.
Puolueettomasti siksi, että Norja pyrki mitä ilmeisimmin peittelemään Sundbyn tapausta. Norja on myös Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n vahvin jäsenvaltio, ja vaikutti ehkä sen, että myöskään FIS ei nostanut tapaus Sundbytä esille.
Tarvittiin WADA.
Perusteellista selvitystä tarvitaan myös siksi, että niin kauan, kun sitä ei ole, norjalaisten hiihtosuorituksia seurataan epäluuloisesti, ja menestyksen hetkiä varjostaa dopingepäily.