Helsinki kasvaa ylöspäin

Helsingissä on meneillään kaksi suurta rakennushanketta, jotka symboloivat merkittävää käännettä pääkaupungin kehityksessä. Pasilan ja Kalasataman miljardi-investointien myötä pääkaupunki alkaa kasvaa ylöspäin. Hankkeissa tiivistyvät myös pääkaupunkiseudun kasvun ongelmat.

Kumpikin rakennushanke on erittäin suuri suomalaisessa mittakaavassa.

Kalasatamaan tulee asuntoja 20 000 ihmiselle ja 8 000 työpaikkaa. Sinne rakennetaan kuusi asuintornia, hotelli- ja toimistotorni, kauppakeskus sekä terveys- ja hyvinvointikeskus. Torneista nousee ensimmäisenä 132-metrinen, valmistuessaan Suomen korkein asuntorakennus.

Pasilan ratapihan alueelle rakennetaan puolestaan Suomen suurin kauppakeskus, asunnot yhteensä 4 000 ihmiselle ja 400 huoneen hotelli. Kummankin hankkeen kustannusarvio ylittää miljardi euroa. Pelkästään näiden kahden hankkeen arvo on siis yhteensä yli kaksi miljardia. Summaa voi verrata vaikkapa Helsingin kaupungin budjettiin, jonka loppusumma on noin viisi miljardia euroa.

Luvassa on jännittävää arkkitehtuuria ja kiinnostavia uusia ratkaisuja.

Pääkaupungin ilme muuttuu näiden hankkeiden myötä oleellisesti. Luvassa on jännittävää arkkitehtuuria ja kiinnostavia uusia ratkaisuja.

Esimerkiksi Kalasataman asuntotornien keskimääräinen neliöhinta alkaa rakennuttajan arvion mukaan seiskalla, joten pienituloisilla ei näihin torneihin ole asiaa. Pääkaupunkiseudun asuntopolitiikan pahinta ongelmaa ei siis näillä hankkeilla ratkaista.

Pasilan ja Kalasataman hankkeet on siunattu Helsingin päättävissä elimissä suurella yksimielisyydellä jo vuosia sitten. Ne ovat linjassa Helsingin uuden yleiskaavaehdotuksen kanssa, joka on nostanut pintaan pääkaupunkiseudun kuntien perinteiset kiistat.

Naapurikunnissa katsotaan, että esimerkiksi Helsingin sisääntuloväylien muuttaminen asuntobulevardeiksi vaikeuttaisi tuntuvasti kehäkolmosen takana asuvien työmatkaliikennettä ja muuta asiointia Helsingissä.

Naapurit ihmettelevät myös, miksi uusien asuntojen rakentaminen Sipoosta lohkaistulle alueelle etenee niin hitaasti. Tämä on kiinnostava kysymys myös johtavan hallituspuolueen näkökulmasta, maksoihan keskusta Matti Vanhasen toisessa hallituksessa kovan poliittisen hinnan lounais-Sipoon pakkoliitoksesta Helsinkiin.

Yleiskaavaehdotuksessa varaudutaan Helsingin rajuun kasvuun seuraavien vuosikymmenten aikana. Toivottavasti Pasilan ja Kalasataman hankkeet nousevat esimerkiksi siitä, että kasvu ei toteudu asukkaiden mukavuuden ja viihtyvyyden kustannuksella.

Helsingin päättäjien on myös löydettävä vastauksia siihen, miten pienituloisetkin voisivat jatkossa asua pääkaupungissa.